Kansalaisopiston kurssilla diskuteeraamassa

Vaikka ammattini (ruotsin ja saksan opettaja) ja koulutus (kielten maisteri) on mikä on, niin varmuus opetettavien kielten puhumiseen ei aina opettajallakaan ole ihan sillä tasolla, millä sen toivoisi olevan. Tämä tuntuu olevan aika yleinen ongelma kieltenopettajien parissa. Itseasiassa tuntuu, että mitä enemmän työvuosia tulee, sitä epävarmemmaksi tulen kielitaitoni kanssa. Siis APUA; nyt on kuitenkin vasta 8. työvuosi menossa! Mitä tälle tilanteelle pitäisi tehdä?

Onko oikeasti niin, että minun pitäisi lukea kesälomat ruotsin- ja saksankielistä kirjallisuutta tai osallistua kielikursseille? Vai pitäisikö arki-iltaisin muistaa ylläpitää kielitaitoa lukemalla, TV:tä katsomalla/ muiden maiden medioita seuraamalla tms.? Itse voin ihan avoimesti myöntää omaavani myös sen verran paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässäni, että haluaisin käyttää vapaa-aikani ja lomani johonkin aivan muuhun kuin työasioihin. Jokainen kieltenopettajahan sen tietää, että vaikka luokkahuoneessa kuinka puhuisi opetettavaa kieltä, niin kyllä ne jutut kiertää aina sitä samaa kehää tyyliin "Ta fram böckerna!"/ "Kan du vara snäll och öppna dörren?"/ "Lägg bort telefonen!" jne, jne...

Tietenkin tähän suullisen kielitaidon epävarmuuteen varmasti liittyy myös ammatin tuoma tarkkuus kielenhuolollisiin seikkoihin (tyylin "En sano sanaakaan ruotsiksi, ellen ole 100% varma, että kaikki muodot ovat täydellisen oikein..."). Itse ainakin tunnistan tämän piirteen voimakkaana itsessäni. Saksa on aina ollut minulle vahvin vieras kieli, johon varmuus on tietenkin tullut asuttuani Saksassa useamman vuoden. Ruotsissa en koskaan ole asunut ja sen huomaan edelleen tiettynä epävarmuutena suullisessa kielitaidossa. Täällä Kanta-Hämeenssa en rehellisesti sanottunua ole vielä kertaakaan elämässäni törmännyt tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut ruotsin kieltä. Hämeenlinnan kirjasto on järjestänyt silloin tällöin kielikahviloita, joihin olisi voinut mennä treenaamaan haluamaansa kieltä. Sinne asti en vaan ole vielä kertaakaan päässyt.

Tänä syksynä loppui kuitenkin asian voivottelu ja päätin rohkaistua ja ilmoittautua paikallisen kansalaisopiston, Vanajaveden opiston ruotsin suulliselle keskutelukurssille Diskutera på svenska. Mietin pitkään, kehtaanko ollenkaan mennä sinne. Joku voisi ihmetellä, että eikö ne maisteritason kieltenopinnot ruotsista jo pitäisi riittä? Kuulin varoittavan esimerkin englanninopettaja kollegaltani, kuinka kansalaisopiston vironopettaja oli heittänyt hänet pihalle ensimmäiseltä viron tunnilta, kun oli kuullut, että oppilaana olisi englannin (ei viron!) maisteri! Kuvitelkaa!

Noh, minua ei todellakaan pistetty luokasta pihalle vaan päinvastoin olin yhtä tervetullut kuin kaikki muutkin. Vitsi, että olen tykännyt käydä kerran viikossa maanatai-iltaisin 1,5h juttelemassa milloin mistäkin aiheesta ruotsiksi. Paikalla on kerrasta riippuen 5-10 innokasta ruotsin snackaajaa, joista suurin osa on työelämässä, osa eläkeläisiä. Iso osa onnistunutta kurssia on kuitenkin mahtava, innostava, iloinen opettajamme Ulla, joka on opettanut meille vaikka mitä uutta ruotsalaisesta ruoasta, musiikista, yhteiskunnasta ja koulutuksesta! Kurssilla on ihanan rento tunnelma; osallistujat ovat kaikki tietenkin hieman eri tasoisia ja taustaisia, mutta jokainen saa halutessaan suunvuoron eikä kukaan ota touhua turhan vakavasti. En edes minä. :)

Tämän syksyn ehdoton ykkösharrastus!

Ammatillisen 2. asteen kieltenopet koulutuksessa

Viime viikon perjantaina osallistuin neljän hyrialaisen kieltenopettajan kanssa SUKOLin järjestämään ammatillisen 2. asteen kieltenopettajien koulutukseen Helsingin Malmilla. Tätä valtakunnallista koulutusta järjestetään käsittääkseni joka 2. vuosi ja itse olin mukana nyt 3. kertaa. Tämä vuosi oli erityisen tärkeä, koska ammatilliset perustutkinnot uudistuvat elokuussa 2015 ja sen mukana myös ATTO-opinnot kokevat mullistuksia. Mm. koko nimi muuttuu YTO-opinnoiksi ("yhteiset tutkinnon osat"). Voi, kun nimimuutos olisikin ainoa, joka minua koskettaa, mutta kun ei. Kamalinta on tietenkin henkilökohtaisesti osaamispisteisiin siirryttäessä ruotsin opintojen laajuus, joka siis Hyriassa tulevaisuudessa tulee olemaan 18h! Koko "katastroofista" kirjoittelinkin jo lokakuussa tänne blogiin.

[caption id="attachment_2035" align="aligncenter" width="300"] Päivän toinen luennoitsija psykoterapeutti Mikael Saarinen. Kuva: SUKOL[/caption]

Opetushallituksen Ulla Aunolalta odotettiin paljon. Oman aineeni näkökulmasta keskeiset kysymykset olivat, miten jatkossa pitäisi 18 tunnilla taata opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus AMK-opintoihin tai miten ylipäätänsä pitäisi saada opiskelijat ruotsista läpi, kun arviointikriteerit huomattavasti tiukentuvat ja samanaikaisesti 1/3 tunneista on otettu pois! Aivan käsittämätön yhtälö! Tyydyttävän arvosanan arviointitaulukossa nykyään oleva "apuvälineiden avulla" jää kokonaan pois ja osaamista vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän. Hulluinta on, että sitä jopa vaaditaan enemmän Ruotsi 1-kurssilla kuin Englanti 1-kurssilla! Eihän tässä ole enää päätä eikä häntää... Ei kai tässä voi olla ajatuksena, että joiltakin aloilta mukautetaan puolet luokista...?

Suurimmat odotukset kohdistuivat Aunolaan ja häneen valitettavasti petyin myös eniten. En ole itse ennen ollut OPH:n koulutuksissa, mutta usein olen kuullut muilta kollegoilta, kuinka OPH:n väki ei lainkaan ole "kosketuksissa koulutyön arjen kanssa". Noh, valitettavasti tästä esityksestä ei juuri muunlaista käsitystä voinut saada. Esitys oli lähinnä tutkintojen perusteiden läpikäyntiä (, joihin suurin osa varmasti oli perehtynyt jo aikoja sitten). Jokainen konkreettinen, käytännön opetuksen toteutukseen liittyvä kysymys ohitettiin toteamalla, että tämän "jätämme oppilaitosten itsensä pohdittavaksi" tai "... tässähän on nyt taustalla tämä filosofinen ajatus, joka on tärkein...". Siis WHAAAT? Yleisö oli selvästi todella turhautunut esityksen antiin.

Mahtavaa koulutuksessa oli kuitenkin tavata monia tuttuja kasvoja koulutuksista ja esim. Facebookin ryhmistä. Pidin myös psykoterapeutti Mikael Saarisen esityksestä, joka käsitteli itsensä ja toisten innostamista muutoksen keskellä. Sitä tosiaan kaivattaisiin kipeästi ainakin meidän työyhteisöön. Lounaan jälkeen Johanna Venäläinen Savonlinnasta kertoi ATTO-aineiden integraatiosta ammattiaineisiin, aihe joka herättikin yleisössä paljon kysymyksiä. Itse kysyin Johannalta mm. sitä, kuinka paljon hän arvioisi tarvittavan suunnitteluaikaa per atto-aine/ammattiala. Eli kuinka monta kokousta minun pitäisi pitää esim. autoalan ammatinopettajan kanssa, joissa kävisimme mm. autoalan OPSn läpi ja suunnittelisimme integroitavat aihealueet, oppimateriaalia ja toteutustapaa ruotsin kurssille. Hän arveli ajaksi 6h! Tämä tuntui äkkiseltään aika pitkältä ajalta (mutta toisaalta ihan realistiselta, jos halutaan tehdä laadukasta työtä) varsinkin kun Sakonkadulla on eri aloja kymmenkunta... Eihän sitä siis ensi keväänä ehdi muuta kuin istua palavereissa...

Vilken service, Biltema!

Viime viikolla sain puhelinsoiton Riihimäen Biltemasta. 20 kappaletta ruotsinkielisiä (ja 2 suomenkielistä) Bilteman kuvastoja oli saapunut minulle noudettavaksi Riihimäen myymälään. Olin tilannut nämä Bilteman asiakaspalvelun kautta. Bilteman työntekijä meni muissa asioissa Vaasaan ja toi mukanaan minulle ruotsinkieliset kuvastot, koska muualta Suomesta ei kuvastoja edes saisi. Mahtavaa palvelua!

Kuvastothan ovat osoittautuneet aivan käsittämättömiksi aarreaitoiksi sanaston opetteluun; niin opettajalle kuin opiskelijoille! Ja vielä kuvien kera! Täydellistä! Niistä löytyy sanastoa mm. auto- ja logistiikka-alalle, rakennusalalle, LVI-alalle, sähköalalle, puutarha-alalle, kotitalousaloille ja merkonomeille (toimitotarvikkeet). Vinkin kuvastojen käyttöön sain muuten ruotsinope Annalta Nivalan amiksesta, joka otti minuun yhteyttä tutustuttuaan näihin sivuihin! Näin sen kollegiaalisen yhteistyön pitäisikin toimia! :) Kiitos vinkistä! Laitetaan se heti muillekin jakoon.

Kuvastoista inspiroituneena laitoin LVI:n pojat heti hommiin; ja integroimme kuvaamataidetta ja ruotsinopetusta ja teimme oman alan sanastosta hienoja seinätauluja. Epävarmempikin piirtäjä sai hieman apua tauluunsa kuvaston kuvista ja suomenkielisistä versioista oli helppo tarkistaa, että suomennos meni oikein. Tarkoituksenani on laatia eri aloille sanastotehtäviä, joita ratkotaan kuvastojen avulla. Näistä laitan lisää infoa (ja tehtävät jakoon), kun pääsen niin pitkälle, että olen ne laatinut ja kertaalleen koekäyttänyt.

Ensi viikon perjantaina onkin sitten tärkeä koulutus amiksen kieltenopettajille Helsingissä. Vuorossa siis face-to-face-verkostoitumista vaihteeksi. Vi ses då, kära kollegor!

På väg till yrkeshögskolan? -verkkokurssi

Vihdoinkin lupaamani postaus AMK-opintoihin valmentavasta ruotsin verkkokurssista. Kirjoitin kurssin ideasta ja tekoprosessista kesäkuussa 2014. Kesä-elokuussa tein kurssin kutakuinkin valmiiksi ja tässä syksyn mittaan olen hieman viilaillut tehtävänantoja ja ulkoasua. Kyse on siis kaikille avoimesta ja kaikkien maksuttomasti (!) käytettävissä olevasta verkkokurssista, joka on luotu verkkosivun muotoon. Rahoituksen kurssin tekoon sain Välkky-oppilaitosverkostolta.

Kurssiin pääset tutustumaaan tästä osoitteesta:

www.amkvalmennusruotsi.wordpress.com

Sivustolta löytyy enemmän tietoa kurssin rakenteesta. Mutta lyhykäisyydessään kurssi on jaoiteltu seitsemään "viikkoon" rytmittämään opiskelijoiden työskentelyä. Jokainen viikko koostuu kahdesta osasta; sanasto-osuudesta ja kielioppiosuudesta. Sanasto-osuuksiin olen yrittänyt valita aihepiirejä, jotka sisältyvät myös AMK:n ruotsin opintoihin ja soveltuvat kaikille aloille. AMK:n ruotsin opintoihin pääsin tutustumaan HAMKin kollegani Teijan kautta. Kielioppiosuuksiin olen tiivistänyt ruotsin (mielestäni) keskeisimmät kielioppiasiat. Jokaisessa osiossa on palautettava tehtävä, joka palautetaan opettajalle sovitulla tavalla.

Kurssia olen päässyt esittelemään jo Hanasaaressa heinäkuussa 2014 sekä Hyrian kieltenopettajien järjestämässä koulutuksessa syyskuussa 2014. Vastaanotto on ollut opettajien keskuudessa innostunut ja ilahtunut uusista tuulista, mikä on tietenkin kannustanut jatkamaan näitä kokeilujani. Kätevää näissä tehtävänannoissa on se, että näitä pystyy hyödyntämään ympäri Suomea myös esim. etätehtävinä tai valmiina tuntisuunnitelmina esim. sijaisille, mikäli käytössä on atk-luokka.

Ainoa harmillinen (ja myös yllättävä) seikka on ollut se, ettei kurssi ole tuottanut vielä yhtään opintoviikkoa. Ruotsin kurssia valitsi tutkintoonsa alle kymmenen opiskelijaa "vapaasti valittavaksi" kurssiksi lukuvuodelle 2014-2015. 1. jaksossa suorittajia oli kaksi, joista toisesta en koskaan kuullut mitään ja toinen ilmoitti hyväksilukeneen jotain kesätöitään näihin vv-kursseihin. Eli ei ollutkaan tarvetta lisäopintoviikoille, joten (luonnollisesti...) ruotsin kurssi sai jäädä. Nyt 2. jaksossa suorittajia on neljä. Kolmesta opiskelijasta en ole vielä tähän päivään mennessä kuullut mitään. Yksi teki todella hyvin 1. viikon tehtävät, jonka jälkeen laittoi wilmaviestin, että kurssi tuntuu liian vaikealta ja hän jättää sen kesken. No höh. Miten niin vaikealta? Ensimmäinen viikkohan meni loistavasti! En ymmärtänyt lainkaan perustelua.

Koko sisältö on muutenkin suunniteltu niin, että esim. kielioppitehtäviin on mahdollisuus löytää vastaus opiskelemalla teoria huolellisesti kurssimateriaalin avulla. Sanastotehtävissä täytyy toki osata hyödyntää muitakin apuvälineitä (netti/ oppikirjat/ sanakirjat/ äiti/ isä...), mutta luulin näiden "diginatiivien" kyllä löytävän välineet niistä selviytymiseen. Hieman äimänä olen kieltämättä ollut. Pahaa pelkään, että tässäkin on enemmän kyse siitä, etteivät nykynuoret yksinkertaisesti enää kykene itsenäiseen opiskeluun, kun pitäisi OIKEASTI paneutua, keskittyä, kärsivällisesti etsiä ja tuottaa tietoa sekä aikatauluttaa omaa työskentelyään. Ei niin kuin luokkahuoneessa, että kun ensimmäinen vaikeampi kohta tulee tehtävässä, niin pähkäillään sitä max. 10 sekuntia ja sitten kysytään opettajalta kärsimättämästi apua ja opettaja joko kertoo suoraan vastauksen tai vaihtoehtoisesti (mikäli opettajan oma kärsiväälisyys riittää) näyttää kirjasta kohdan, josta opiskelija voi "itse" etsiä vastauksen... Mene ja tiedä. Katsotaan, tuleeko suorituksia lukuvuoden mittaan.

Kirjoittelen kokemuksistani taas lisää, kun saan kurssista vähän lisää "käyttökokemusta". Mukava olisi kuulla, jos joku on jotain sivustolta hyödyntänyt omassa opetuksessaan! Niin ja muistakaa tietenkin myös Tuulan enkun kurssi: On Your Way to Polytechnic Studies?.

Ammatillinen koulutus tapetilla Opettaja-lehdessä

Tämä syksy on mennyt aikamoisessa tunnekuohussa sekä järkytys- ja kiukkutilassa, jonka syy on syksyllä 2015 voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen OPS:n uudistukset. Suuria järkytyksen aiheita ovat olleet mm. "yhteisen tutkinnon osien" (Kyllä: Juuri kun totuimme sanaan ATTO, sen voikin jo unohtaa!) sisältöjen ja laajuuksien muuttuminen sekä opettajien pätevyysvaatimusten höllentyminen.

Ruotsin osalta tilanne näyttää suoraan sanottuna katastrofaaliselta. Uudistuksen myötä siirrytään myös opintoviikoista osaamispisteisiin, jolloin ruotsin laajuus tulee olemaan 1 osaamispiste, joka tarkoittaisi 16-20 lähiopetustuntia/ 3 vuotta! Oppilaitoksesta riippuen. Alkaa olemaan vitsit vähissä ja jatko-opinnnot AMK:n puolelle ihan oikeasti jäässä aika monelta, koska virkamiesruotsin suorittaminen alkaa olemaan mahdoton tehtävä.

Kaikenkaikkiaan tulevaisuuden suunta ammatillisessa koulutuksessa tuntuu olevan, että oppiminen ulkoistetaan työpaikoille, joiden pitäisi tulevaisuudessa hoitaa opettajien työ. Koko pyrkimys melkein loukkaa minua opettajana, koska lähtöajatushan on se, että esim. kieltenopettajan työ olisi täysin korvattavissa monisteilla, verkkotehtävillä tai esim. opiskelijan TOP-paikalta mahdollisesti löytyvän, auttavasti ruotsia osaavan henkilön avustuksella. Jos minun työ on noin helppo korvata esim. tehtävillä, niin miten ihmeessä tähän työhön on tarvinut opiskella seitsemän (!) vuotta? Eikö ne monisteet sitten voisi jakaa kuka tahansa opo/ opettaja ja korjata valmiin sabluunan avulla? Ei siihen kovin kummosta kielitaitoa välttämättä edes tarvita kun laaditaan monisteet ja kokeet vaikka monivalintana, niin ei tarvitse huolehtia, että tulee turhaa korjattavaa tai tarvitsee osata oikeastaan yhtään mitään...

Noh, varmasti jokainen, joka on ollut opetustehtävissä ammatillisella 2. asteella tajuaa, että koko ajatus esim. yhteisten opintojen itsenäisestä/ verkossa opiskelusta on suurimmalle osalle opiskelijoista täysin mahdoton tehtävä. Heistä ei yksinkertaisesti ole siihen. Piste. Tai toki löytyy joka luokilta yksittäisiä opiskelijoita, joilla on loistavat valmiudet myös itsenäiseen opisekeluun, mutta keskiverto-opiskelija ei siihen kykene. Puhumattakaan siitä ongelmasta, että ammattiaineiden opiskelussa pitäisi työpaikoilta löytyä henkilöt, joilla olisi aikaa opastaa, opettaa ja neuvoa opiskelijoita. Täysin absurdi ajatus nykypäivän työelämää ajatellen. Päivi Koppanen TAMKsta kirjoitti aiheesta hyvän tekstin viime viikon Opettaja-lehdessä:

Kuka puolustaisi ammatillista koultusta? Opettaja 38/2014.

Toinen järkytyksen aihe on opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentyminen ammatillisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa oppilaitos pystyisi myös yhteisissä aineisessa itse määrittelemään, mikä on "soveltuva korkekoulututkinto" ko. aineen opettamiseen.  Kauhukuvana kuka tahansa "laudaturin kirjoittanut" ammatinopettaja olisi tarpeeksi soveltuva ruotsin opettajaksi. Huh, huh. Viikon 37 Opettaja-lehdessä pääkirjoitus käsitteli tätä aihetta. Hyvä, että OAJ alkaa kiinnittämään huomiota ammatilliseenkin koulutukseen!

Opetuksen laadulla pyyhitään pöytää, Opettaja 37/2014.

Joutuin Joensuuhun

Tänäkin syksynä piti jälleen kerran päästä virkistymään SUKOLin syyskoulutuspäiville ja tälllä kertaa Joensuuhun. Näillä koulutuspäivillä on tullut käytyä lähes joka syksy Tuulan kanssa ja tuttuja naamoja on alkanut näkymään aika paljon koulutuksissa. Tällä kertaa meillä oli oikein erityinen tehtävä; tutkia kuinka Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ovat käytännön järjestelyt hoitaneet, jotta osaisimme vuoden päästä järjetää (ehkä jopa vielä paremman) syyskoulutuksen.  Olemmehan Hämeenlinnan seudun kieltenopettajissa saaneet kunnian isännöidä koulutusta vuoden päästä.

Olipahan muuten matka! Jotenkin en ihan tajunnutkaan, kuinka kaukana Joensuu oikein on; 4,5h meni junassa aina suuntaansa. No, onneksi olimme varustautuneet hyvin Hyrian oppilaskunnan tilaamillla laadukkailla aikakausilehdillä (palautetaan kyllä heti maanantaiaamuna!) ja R-Kioskin terveellisillä eväillä.

[caption id="attachment_1934" align="alignright" width="225"] Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).[/caption]

Koulutuksen teema "Joutuin Joensuuhun - työelämä ja kieltenopetus lyövät kättä" sopi tietenkin meille ammatillisen puolen kieltenopettajille kuin nenä päähän. Työelämän kielitaitotarpeita käsitteli mm. Itä-Suomen yliopiston professori Ritva Kantelinen sekä kielitaitoiset yrityselämän vieraat, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun aiheesta. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden kieliteko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Suomen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka on pelannut urallaan monissa maissa ja aina opetellut kyseisen maan kielen. Huikeaa pitkäjänteisyyttä! Iltapäivällä olin mm. toiminnallisen kieliopin työpajassa, jossa pääsimme itsekin tositoimiin Nina Maunun johdolla. Aika kivoja ideoita ja aika moni voisi jopa toimia ammatillisella puolella. Opiskeljat kun ovat aika eloisia ja pulpetissa istuminen ei aina tunnu maistuvan.

En voinut vain olla "avautumatta" koulutuksessa amiksen kieltenopetuksen realiteeteista ensi syksystä alkaen, eli mm. ruotsin opintojen tuntimääristä... Jotenkin alkoi vaan kaikki ottamaan päähän, kun esitettiin miten tätä työtä pitäisi tehdä ikäänkuin sitä nyt ei itse tajuaisi. "Pitää tarjota AITOJA kielenkäyttötilanteita", "... viedä opiskelijat luokkahuoneen ulkopuolelle..." jne... Tiedetään! Tervetuloa kokeilemaan 18 h:ssa näitä hienoja neuvoja, kun luokassa on 20 poitsua, joilla keskiarvo ruotsissa on 5,5, motivaatio täysin kadoksissa 80%:lla ja tarkkaavaisuuden häiriöitä yli puolella... Ja ei unohdeta jatko-opintokelpoisuutta ja niitä keskimäärin kahta opiskelijaa per ryhmä, jotka tietävät hakeutuvansa AMK-opintoihin! Nehän siinä samalla vaan eriytetään ja tarjotaan haastavempia tehtäviä ja kieliopin kertausta...

Kyllä siinä voi ruotsin osalta valitettavasti unohtaa kaikki illuusiot, että opiskelijat oikeasti pärjäisivät ruotsilla työelämässä. Valitettavasti. Tai ehkä joku yksittäinen, kiitettävä opiskelija voi pärjätäkin. Ei paljoa naurata, kun ensi syksyä miettii.

Koulutuspäivän satoa

Vihdoin löytyi aikaa kirjoitella viime viikon ammatillisten kieltenopettajien koulutuspäivästä. Päivän järjestelyt saivat aikaan hieman ylimääräistä stressiä, kun flunssa-/ keuhkoputkentulehdusaalto pyyhkäisi Hyriaan vieden mukanaan kieltenopettajia vähän enemmänkin. Lopulta kuitenkin (kiitos loistavan kielitiimimme!) saimme kaiken järjestymään. Yllättävän paljon on tekemistä tällaisen päivän järjestelyissä.

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä, Välkky-oppilaitosverkoston kieltenopettajien koulutuspäivässä oli mukava osaanotto; n. 20 opettajaa/ koulutuspäällikköä. Saimme vieraaksemme SASKY:sta, Mäntän toimipisteestä koulutuspäällikkkö Saara-Leena Kytömäen sekä äidinkielen opettajan Katri Isomäen, jotka kertoivat pitkälle viedyistä integraatiokokeiluista yksikössään. Lisäksi ohjelmaan kuului keskustelua uudistuvista tutkinnon perusteista, AMK-opintoihin valmentavien kielten verkkokurssien esittelyä, verkostoitumista ja sivustoni esittelyä. Olin todella tyytyväinen keskustelujen sisältöihin ja osallistujien aktiivisuuteen. Pääsimme monessa asiassa oikein "ongelman ytimeen" ja keskustelu oli rehellistä, avointa ja asioita kyseenalaistavaa.

Itse sain taas uusia kehitysideoita mm. erityisopetukseen liittyen, kun kuulin minkälaisia toimintamalleja muissa oppilaitoksissa on. Arjen kannalta joustavan kuuloinen malli oli esim. Valkeakoskella, jossa ATTO-opettaja saa avukseen luokkaan aina toisen opettajan (, jos siis aikataulullisesti molemmille sopii). Esimerkiksi, jos ryhmä on haastava tai suuri ja taitotaso on erityisen heikko. Tarpeesta tarvitsee vain ilmoittaa koulutuspäällikölle ja ei muuta kuin samanaikais-/pienryhmäopetus alkakoon! Kuullostaa systeemiltä, joka olisi todella helppo toteuttaa käytännössä, mutta silti ei meillä ole käytössä... Valitettavasti.

Toinen kateutta herättävä asia erityisopetukseen liittyen oli Tavastialla Hämeenlinnassa olevat uudet opetustilat, jotka olivat nimenomaan suunniteltu ATTO-aineiden erityisopetuksen tarpeisiin. Iso tila, josta saa kolme erillistä, erillaista opetustilaa väliseinillä. Erityisopettajia olikin useampia; mm. kieliin ja matemaattisiin aineisiin omat. Milloinkohan meillä aletaan kiinnittämään huomiota luokkien viihtyvyyteen ja sen vaikutuksiin oppimistuloksissa? Itse uskon vakaasti näiden kahden liittyvän yhteen.

Koulutupäivä oli mielestäni onnistunut ja verkostoitumista parhaimmillaan ja heitinkin pallon eteenpäin vieraillemme ja toivon, että ensi syksynä joku toinen oppilaitos järjestäisi vastaavan päivän. Katsotaan ottaako kukaan koppia!

Kiitos aktiivisille osaanottajille ja työniloa syksyyn!

Amiksen kieltenopettajat: Tervetuloa Hyriaan!

Kesäloman ensimmäisellä viikolla olimme Tuulan kanssa vielä tosi reippaita ja teimme AMK-opintoihin valmentavia kielten verkkokursseja, joihin saimme rahoituksen Välkky-verkostolta.  Siinä sivussa tuli heiteltyä ilmoille vaikka mitä lennokkaita ideoita seuraavalle lukuvuodelle. Kuten esimerkiksi, että olisi aivan mahtava kutsua lähialuiden ammatillisia kieltenopettajia vieraaksemme Hyriaan, jotta voisimme mm. kertoa tekemistämme kursseista, jotka siis ovat avoimesti netissä kaikkien opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä. Lisäksi olemme molemmat kaivanneet verkostoitumista ja ideoiden vaihtoa muidenkin koulujen opettajien välillä. Idea jäi kytemään päähän ja lukuvuoden alussa sille näytettiin vihreää valoa, ja näin alkoikin päivän (to 11.9.2014) ohjelman suunnittelu.

Jos olisimme itse saaneet päättää, olisimme omassa "suuruudenhulluudessamme" varmasti kutsuneet koko Suomen kaikki ammatillisen 2. asteen kieltenopettajat vieraaksemme, (niin innoisamme olimme ideasta) mutta johonkin raja piti vetää ja ajattelimme vetää sen Välkky-oppilaitosverkostoon. Eli kutsuttujen listalla olivat Eerikkilän urheiluopisto, Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto ja Ypäjän hevosopisto.

Saimme maksuttomaan koulutuspäivään kasaan mielestämme tosi mielenkiintoisen ja ajankohtaisen ohjelman, osin omin avuin, osin lähestymällä muiden oppilaitosten asiantuntijoita. Kuvassa näkyy ohjelma. Viimeinen ilmoittautumispäivä on jo ylihuomenna eli torstaina 3.9.2014.

Toivottavasti tavataan  ensi viikolla Riihimäellä! 

Verkostoitumisen voimaa

Viikko sitten sunnuntaina sain iloisen yllätyksen s-postiini. Hanasaaren käyntini heinäkuun lopulla (31.7.2014) ja sivustoni "ensiesittely" oli tuottanut konkreettista tulosta; sain kollegaltani Marilta Porista vinon pinon ruotsin materiaaleja atto-ruotsin opetukseen eri aloille! Voi, miten ilahduinkaan, kun löysin taas kollegan, joka on avoin uusille verkostoitumisen tavoille ja valmis luovuttamaan tekemänsä materiaalit myös muille opettajille avuksi.

Eilen illalla aloin sitten käymään läpi tiedostoja ja piti oikein tehdä uusia välilehtiä sivuille, sillä sain oppimateriaalia aloille, joita meillä Hyriassa ei lainkaan ole (lentokoneasentajat, laborantit, prosessinhoitajat). Sähköalan materiaalit tulevat heti tässä jaksossa testikäyttöön omassa opetuksessani. Lisäksi mm. Ditt och Datt -sivulle tuli vino pino yleiskielisiä, kaikille aloille soveltuvia tehtäväideoita opetukseen. Yläkoulun kertausmonistetta aion myös testata heti ensi jakson alussa, uusien atto-ruotsin ryhmien kanssa.:)

Tehtäviä läpikäydessäni tajusin, miten paljon ideoita erilaisiin kielten tehtävätyyppeihin saa, kun katselee toisten opettajien tekemiä materiaaleja. Usein aika yksinkertaisiakin ideoita, mutta sellaisia, joita ei vain itse ole tullut ajatelleeksi. Itse huomaan usein urautuvani hyväksi toteamiini tehtävätyyppeihin ja pysyttelen niissä vähän liiankin kanssa. Välillä jopa kuulee opiskelijoilta kommenteja tyyliin "Taasko tällainen sanasokkelo?!", heh. Koulun vauhdikkaassa arjessa kun tuo luovuus ei aina ole kukkeimmillaan...

Mutta tässä vaiheessa ei muuta kuin: Tusen tack, Mari! Och trevlig läsårsstart till Björneborg!

Askeleen edellä Opetusministeriötä

Tänä aamuna yllätyin positiivisesti lukiessani Hämeen Sanomia, sillä siellähän oli kokonainen sivu omistuettu sähköisille opetusmenetelmille, materiaaleille ja itse laitteille. Mielenkiintoista! Eniten minua ilahdutti sivun alaosan uutinen Opetusministeriön suunnittelemasta materiaalipankista pilvipalveluna (Koulutuspilvi), johon jokainen opettaja ja kustantaja voisi laittaa tekemiään opetusmateriaaleja muiden käyttöön joko maksutta tai maksun kera. Hmm... kuullostaako tutulta? Ideahan on juuri sama, mikä minulla tällä sivustolla.

Tässä hieman otteita Hämeen Sanomien jutusta (, jotka voisivat muuten ihan yhtä hyvin olla tämän sivuston esittelytekstistä):

"Klikkaus ja opettaja valitsee seuraavan viikon oppitunnille työkaverinsa laatiman digitaalisen harjoitustehtävän."  JUURI NÄIN!

"Kohta kuka tahansa voi tuottaa digitaalisia oppimateriaaleja koulujen käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee  parhaillaan avointa pilvipalvelua, johon halukkaat voivat lisätä ... oppisisältöjä opettajien ja oppilaitosten käytettäviksi." TÄTÄHÄN MINÄ OLEN YRITTÄNYT AJAA TAKAA!

" ... hankkeen tavoitteena on ... helpottaa opettajien arkea ja monipuolistaa oppimateriaaleja." NO NIINPÄ...

"Palvelun kautta käyttöön voisi saada esimerkiksi ... opetusvideoita." LÖYTYY!

"Materiaaleja voisivat tuottaa ... vaikkapa yhdistykset ja opettajat itse, mutta palvelu perustuisi omaan halukkuuteen." JUST DET - KENENKÄÄN EI OLE PAKKO JAKAA, MUTTA MATERIAALI ON TÄNNE LÄMPIMÄSTI TERVETULLUTTA!

Tästä varmaan voisi vetää sen johtopäätöksen, että tällä sivustolla tekemäni työ on ajantasaista ja ajankohtaista ja toivottavasti tavoittaa tulevaisuudessa yhä useampia ruotsin opettajia. Tulipa tästä heti aamuun hyvä mieli.

Atto- ja ammattiaineiden integraatiopohdintaa, osa 2

Lomat on nyt sitten todellakin lusittu ja hikinen paluu työpaikalle on tapahtunut. Meillä Riihimäellä ei ilmastointia rakennuksesta löydy ja punatiilinen talovanhus on kerännyt kivasti lämpöä itseensä koko heinäkuun, joten sisäilmassa ei juurikaan ole hurraamista tällä hetkellä. No, eiköhän tämä tästä kohta helpota. Juuri tulleen tiedon mukaan ilmalämpöpumppua ei käytävään heru, joten näillä mennään... Tämän postauksen otsikon "pähkinää" ei ole tullutkaan pureskeltua vähään aikaan (edellisen kerran 9.3.2014), kun keskittyminen on mennyt AMK-opintoihin valmentavan ruotsin verkkokurssin laadintaan. Kurssi on muuten ihan kohta valmis; muutamat osiot vielä kesken. Siitä siis pian lisää.

Pari päivää sitten etsin oikein kunnolla, pitkän tauon jälkeen uusia nettilöytöjä tälle sivustolle ja sieltähän löytyikin pari esitystä juuri tähän kinkkiseen kysymykseen, miten kieliä voisi (ja onko se edes välttämätöntä?) integroida ammattiaineisiin toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. SlideSharesta löysin juuri tästä aiheesta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kieltenopettaja Johanna Venäläisen diaesityksen aiheesta. Ja siellähän onkin sitten tehty asian eteen töitä - ja paljon! Niin paljon, että Johanna on saanut työstään tunnustuksen ja hänet on valittu Vuoden kieltenopettajaksi 2013! Aivan mahtavaa, että palkinto meni amiksen opettajalle! Myöhästyneet onnittelut kollegalle! Mutta tässä siis Johannan diat:

Vieraiden kielten opetusta verkossa from presentation99

Aika paljon samoja ajatuksia, mitä itsekin olen pohtinut ja myös paljon samoja konkreettisia asioita, joita olen omassa opetuksessani viime aikoina toteuttanut (Moodle, videot, materiaalin jakaminen). Ei tästä tosin käynyt ilmi, miten koulussa suunnitteluaika kielten- ja ammatinopettajan kanssa on resurssoitu ja käytännön järjestelyt kuten lukujärjestystekniset ja luokkatilakysymykset toteutettu. Tähän problematiikkaan taitaa koko tämä hieno ajatus (ainakin toistaiseksi) meillä Hyriassa tyssätä... Ja kyllä mietin myös henkilökemia-asioita ja sitä, löytyisikö joka osastolta kieltenopetuksesta kiinnostuneita ammatinopettajia meille työpareiksi ja onnistuisiko yhteistyö ja samanaikaisopetus. Toimiva yhteistyö kun ei aina lähde käyntiin "sormia napsauttamalla" vaan vaatii aikaa ja sekä työpariin että ammattialaan tutustumista.

Löysin myös SASKYn esityksen aiheesta. Waude, miten hienoja projekteja siellä on ollut käynnissä! Kannattaa tutustua linkin dioihin, jos ei vielä ole niitä lukenut! Todella mielenkiintoisen tuntuisia, luovia ratkaisuja, kuten atto-opettajien lukujärjestyksettömyys tai vaihtoehtoisesti joustava lukujärjestys (atto-ope siis kulkee ammattiaineiden tunneilla mukana) ja tarjolla olisi vain tarvittaessa teoria-/tukitunteja atto-aineissa. Tätä suuntausta tukemaan oli esitetty myös tilastoja, joissa SASKYn integroimattoman atto-kurssin läpäisyprosentti olisi 76,4% ja integroidun kurssin 98,1%. Onhan siinä eroa, täytyy myöntää...

Mutta katsotaan nytkähtävätkö nämä asiat meillä Hyriassa eteenpäin lukuvuonna 2014-2015. Suurella mielenkiinnolla jään odottamaan koulun johdon koordinaatteja asiasta. Mutta nyt ei muuta kuin mahtavaa alkavaa lukuvuotta meille kaikille amiksen ruotsin opettajille! Ei ole meillä helppo duuni, mutta voi, miten hauska paikka ammattikoulu on opettaa! Näin ihanan eläväisiä nuoria et lukioista löydä! ;) Nautitaan tästä työstä!

Hanasaaressa koulutuksessa

[caption id="attachment_1701" align="alignright" width="225"] Peter Nyman maikkarilta. Kuva: SRO[/caption]

Viimeisellä, helteisellä lomaviikollani osallistuin kolmipäiväiselle, Suomen ruotsinopettajat ry:n järjestämälle kesäkurssille "Svenska språket och arbetslivet". Tämä oli ensimmäinen SRO:n koulutus, johon olen uskaltautunut osallistumaan. Jotenkin olen potenut tätä ennen jotain käsittämätöntä alemmuuskompleksia muiden ruotsinopettajien edessä ja olettanut, että muut osaa paremmin, tietää enemmän, on pätevämpiä jne. Olipa turhaa ja hölmöä minulta! Miten ihania, sydämellisiä ihmisiä, mielenkiintoisia luentoja ja mitkä puitteet Hanasaaressa! Ja vielä viimeisenä päivänä karismaattinen Peter Nyman kertomassa kielitaidostaan!

Mutta siis minullakin oli koulutuksessa oma "jännitysmomenttini", nimittäin sivustoni ensimäinen julkinen esittely, johon ruotsin lehtori Teija Lehto HAMKista minut houkutteli. Workshopissa käsittelimme myös kysymystä "Miten edistämme ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun ruotsin opintojen niveltymistä?". Voin kertoa, että hieman jännitti ihmisten reaktiot, kun vajaan vuoden olen koko sydämelläni (luonnollisesti vapaa-ajallani ja ilman mitään korvausta) tehnyt tätä sivustoa ja nyt pääsin ensi kertaa kasvotusten kertomaan siitä muille ammatillisen puolen ruotsin opettajille. Eli kohdeyleisölleni. Mikä suunnaton helpotus, että vastaanotto oli niin positiivinen, kannustava ja aidosti ilahtunut! Sain varsinaisen workshopin jälkeen vielä useammalta opettajalta niin kauniita sanoja, että ihan meinasin liikuttua. <3 Näiden päivien aikana sain niin paljon tukea tälle työlle, että tiedän olevan oikealla tiellä ja jatkan näitä "yhden naisen talkoita" ammatillisen koulutuksen ruotsin opetuksen kehittämiseksi entistä suuremmalla innolla nyt maanantaina alkavana lukuvuotena 2014-2015!

[caption id="attachment_1705" align="aligncenter" width="300"] Ihania kirjoja meille rojalisteille Haniksen aulassa![/caption]

Ja vielä tätäkin kautta; Teijalle SUURI kiitos tuesta, kannustuksesta ja rohkaisusta!

Ruotsin mobiilirastirata

Nyt tulee kerrankin koordinaatit 100%:sti onnistuneeseen ruotsin tuntiin - muidenkin kuin itse opettajan mielestä! Pelkkää naurua, positiivista palautetta ja innostunutta ruotsin tehtävien ratkomista! Ei ihan jokapäiväistä herkkua amiksen ruotsin maikalle. Kyseessä on Ruotsi-aiheinen mobiilirastirata, jonka suorittamiseen varasin kaksoistunnin (2 x 45 min). Toteutin radan jo toukokuussa kaikille seitsemälle silloisen jakson ryhmälleni, mutta postaus aiheesta tulee kevätkiireiden vuoksi vasta nyt. Opiskelijat suorittivat tehtävät pareittain niin, että toisella pareista piti olla älypuhelin/ tabletti, jolla mm. luettiin rastien mahdolliset QR-koodit. Puhelimiin olimme ladanneet ilmaiset QR-koodin lukijat edellisillä tunneilla.

QR-koodien tekeminen oli todella helppoa! Itse käytin QR-koodit.fi -sivuston generaattoria. Suosittelen! Sitten vaan koodien tallennus koneelle ja tulostus. Tein yhdeksän rastia koulumme päärakennukseen. Rastien aiheet liittyivät tietenkin Ruotsiin tai ruotsin kieleen. Ideoita rasteihin hain mm. Uudenmaan Kielitivoli-hankkeen mobiiliradasta sekä Hyvinkään kollegoitteni tekemästä, "perinteisemmästä" rastiradasta. Näitä yhdistelin, muokkasin, loin uutta ja siitä se syntyi.

Tehtävänannot pitäisi siis vaan tulostaa ja kiinnittää hyviin "piiloihin" ympäri koulua. Sitten tarvitset koulun pohjapiirrustuksen (tai piirrät sen itse) ja merkitset rastien löytöpaikat (1-9) karttaan. Tulostat oppilaille yhden kartan/ pari ja yhden vastauslomakkeen (alla)/ pari. Ja ei kun kynät mukaan ja menoksi!

Tehtävänannot ja muut tiedostot rastirataan löydät täältä!

Animoituja videoita Moovlylla

Nyt löytyi aivan mahtava, ilmainen ja todella helppokäyttöinen ohjelma animoitujen videoiden tekoon: nimittäin Moovly. Osallistun ensi viikolla Hanasaaressa Suomen ruotsinopettajien järjestämään koulutukseen "Svenska språket och arbetslivet" ja pidämme HAMKin ruotsin lehtorin, Teija Lehdon kanssa workshopin keskiviikkona aiheesta "Miten edistämme ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun ruotsin opintojen niveltymistä?". Siellä olisi tarkoitus esitellä AMK-opintoihin valmentavaa ruotsin verkkokurssia, jota tässä kesällä olen yrittänyt myös tehdä. Se tosin on vielä hieman kesken, joten siitä en tässä yhteydessä kirjoita sen enempää.

Mutta verkkokurssin lisäksi minun olisi tarkoitus esitellä koulutuksessa tätä sivustoa ja siihen tarkoitukseen ajattelin kokeilla Moovlya, koska se vaikutti niin näppärältä ohjelmalta! Ja sitä se olikin! Ilmaisversiossa videolla näkyy vasemmassa alakulmassa Moovlyn logo ja kuvan laatu on kohtuullinen. Ilmaisia taustamusiikkeja videolle saa ladattua esim. Youtuben Audiolibrarysta, johon siis tarvitaan vaan tunnukset Youtubeen. Menihän siinä ajallisesti aika kauan 3 minuutin videon pätkän tekoon, mutta ekalla kerralla ohjelmien käyttö on aina hitaampaa.

Mutta tässä alla siis ensimmäisen Moovly-videoni; tätä ohjelmaa täytyy hyödyntää kyllä jatkossakin!

Opetusvideoita, osa 2

Nyt täytyy varmaan pistää jäihin tämä videoiden tekeminen tältä kesälomalta; niin hermoja raastavaa hommaa tuntuu olevan meikäläiselle... Tässä vielä kaksi eilen hiki päässä rutistettua videota; toinen adjektiivien taivutuksesta, toinen persoonapronomineista. Ihmisen täytyy varmaan olla vähän hullu, että tekee 28 asteen helteessä sisällä enemmin ruotsin kielioppivideota, kun lähtee rannalle... Täytyy varmaan opetella tuo editointi, että hermo kestää loput kolme videota. Mutta NYT mä suljen tämän koneen!

Opetellaan opetusvideoiden tekoa

Eihän näillä helteillä muutakaan tekemistä keksi kuin kielioppivideoiden nauhoitusta... No ei nyt sentään! Jos rehellisiä ollaan, niin AMK-opintoihin valmentavan ruotsin verkkokurssin teko on levinnyt niin sanotusti käsiin ja paisunut kuin pullataikina. Ja deadlinet lähestyy uhkaavasti. Otin kunnianhimoiseksi tehtäväkseni opetella opetusvideoiden tekeminen keskeisistä kielioppiasioista kurssille ja tälle sivustolle. Ajatuksenani on, että näitä videoita voisi hyvin hyödyntää kieliopin kertaamisessa, itseopiskelussa ja sijaisen apuna, jos itse en ole paikalla.

Taisi tulla haukattua hieman liian suuri pala. Prezillä tehdyt esitysgrafiikat ovat valmiina ja nyt on nauhoitusten, eli puheen aika. Latasin koneelleni Microsoftin ilmaisen Expression Encoder -ohjelman, jolla saa todella kätevästi tehtyä screencast-videoita. Tekniikka ei tällä kertaa tuottanut suuria vaikeuksia ( - kunhan oikea nauhoitusohjelma lopulta löytyi -), mutta itse nauhoitus! Ei hemmetti, mitä tuskaa! Luulisi, että kun selittää samat asiat lukuvuoden aikana kymmeniä kertoja läpi, niin pikkuhiljaa olisi oppinut puhumaan asian läpi loogisesti, selkeästi ja TAKELTELEMATTA! Yeah right! 8-10 minuutin pätkän puhuminen ilman änkytyksiä ja muita sekoiluja on muuten yllättävän vaikeaa. Ja jos itse onnistuin viime metreille asti kohtuullisesti, niin ainakin koira haukahti viimeisellä minuutilla ja pilasi nauhoituksen... Vaikka lopputulos ei tämän kummosempi ole, niin voin kertoa, että ei todellakaan ollut purkissa muutamalla otolla! 20 otosta on lähempänä totuutta.

Tässä nyt kaksi ihka-ensimmäistä opetusvideotani. Oman äänen kuuleminen nauhalta vaatii kyllä hieman totuttelua... No, ihan hyvä toisaalta laittaa välillä itseään kunnolla likoon ja hieman ylitää mukavuusalueitaan. Laitoin videot myös nimelläni Youtubeen, jotta koko Suomen kansa saa nämä "mestariteokset" avukseen. ;)

Jo joutui armas verkkokurssi...

Loma! Täällä! Vihdoin! Jee! Paitsi että vielä yksi pikkujuttu tekemättä. Nimittäin AMK-opintoihin valmentava ruotsin verkkokurssi. Tuulan kanssa saimme rahoituksen OPH:n rahoittamasta Välkky 2-projektista AMK-opintoihin valmentavien kielten verkkokurssien (1 ov + 1 ov) tekoon. Todella tarpeelliset kurssit opiskelijoille, jotka harkitsevat mahdollisia AMK-opintoja tulevaisuudessa. Ruotsiahan ei ammattikoulussa suurimmalla osalla aloista ole kuin yksi ainoa kurssi, joka on kyllä aivan älyttömän vähän ottaen huomioon AMK-opintojen ruotsin opintojen tavoitteet! Suoraan sanoen olen monta kertaa kauhulla ajatellut kollegojeni työtä naapurissa HAMKissa, omien kasvattieni ruotsin kielen tason aika hyvin tuntien.

Tarjosimme näitä täysin verkossa suoritettavia kursseja kokeiluluontoisesti kevättalvella  2014 vapaasti valittaviksi kursseiksi lukuvuodelle 2014-2015. Ns. vapaasti valittavia kursseja pitää sisältyä ammatilliseen perustutkintoon yhteensä 10 ov. Iloksemme saimme todeta, että näitä kursseja oli valittu! Näyttäisi olevan ainoa keino saada opiskelijat suorittamaan ylimääräisiä kielten kursseja juuri tämä itsenäinen, verkossa tapahtuva opiskelu. Siinä näkyy olevan tarpeeksi porkkanaa. Aikaisemmin ongelmana ovat olleet "kovat kilpailijat" kurssitarjottimilla, kuten esim. ravintolaosaston tarjoamat välipalakurssit tai audiovisuaalisen viestinnän tarjoamat tietokonepelikurssit. Kyllä on ATTO-aineiden teoriapitoiset kurssit jääneet auttamatta valitsematta - liikunnan ja takun kursseja lukuunottamatta. Toinen ongelma on ollut hyväksiluvut: käytännössä melkein kaikki sohvalla pötköttelyä lukuunottamatta voidaan hyväksilukea vapaasti valittavaksi kurssiksi, kunhan sitä on tehty riittävän monta tuntia. Että silleen...

Nyt vaan sitten kiireella kurssia ideoimaan ja tekemään, nimittäin elokuun 6. päivänä pitäisi kurssi olla käyttövalmiina. Tänään aloitin suunnittelutyön tapaamalla Riihimäellä naapurioppilaitoksemme HAMKin ruotsin lehtorin, jonka kanssa kävimme läpi AMK-opettajan näkökulmasta kurssin mahdollista sisältöä ja sain hyödyllistä materiaalia sekä ideoita sekä pääsin kurkistamaan HAMKin moodlen ruotsin kursseja! Oj va spännande! Suurkiitos Teija!

Rahoittaja haluaa kurssin olevan täysin avointa oppimateriaalia, joten päätimme tehdä sen wordpress-alustaan, koska se on allekirjoittaneelle tuttu alusta entuudestaan. Uutena juttuna itselleni aion kokeilla kielioppiopetusvideoiden tekoa. Katsotaan, mitä siitä tulee. Mutta tämän enempää en taida tästä projektista vielä paljastaa. Kerron tästä lisää, kun saadaan jotain valmiiksi.

Mutta nyt ladataan akkuja, opet! Ihanaa kesää!

 

Valmentava ja ATTO-osasto kohtaavat

Tämä yhteistyökuvio sai alkunsa pari viikkoa sitten, kun eräs liiketalouden 2. vuoden opiskelija pohti ruotsin tunneillani ääneen, miten mielenkiintoista olisi nähdä, kun ulkomaalaiset opiskelevat suomea. Jaksan nimittäin usein muistuttaa opiskelijoitani suomen kielen vaikeudesta, kun he intoutuvat valittamaan kuinka vaikeaa ruotsi on.

Tämän opiskelijoiden toiveen voisin jopa ehkä pystyä toteuttamaan. Suurin osa opiskelijoitteni toiveista kun ovat yleensä joko elokuvan katsomista tai "etäopiskelupäiviä". Heh. Ja mielestäni idea oli aivan loistava: näin suomalaiset nuoret saisivat hieman perspektiiviä kieltenopiskeluun ja muuhunkin elämään, kosketuksen erilaisuuteen ja toisiin kulttuureihin ja maahanmuuttajat taas kaivattuja kontakteja kantasuomalaisiin ja hyvää puhetreeniä. Tuumasta toimeen ja yhteydenottoa Hyrian valmentavaan osastoon!

Tänään, talousruotsin kurssin viimeisellä kerralla, vierailimme maahanmuuttajien suomen kielen tunnilla. Opettaja muodosti parit/ pienen ryhmän yhdestä suomalaisesta opiskelijasta ja 1-2 maahanmuuttajasta. Puheharjoitus alkakoon! Suomen opiskelijoiden tehtävänä oli haastatella opiskelijoitani ja kirjoittaa vastaukset suomeksi paperille.

Olipa aivan mahtavaa nähdä, miten hienosti parien yhteistyö sujui, vaikka muutama maahanmuuttaja oli asunut vasta joitakin kuukausia Suomessa ja kielitaito ei vielä ollut kovin sujuvaa. Omat opiskelijani käyttäytyivät todella asiallisesti ja kannustaen ja olivat rohkeita ja avoimia uudelle kokemukselle! Eniten iloitsin tietenkin kaikkien opiskelijoiden iloisista ilmeistä (kuten kuvista näkyy) ja aidoista kulttuurien välisistä kontakteista, joita tunnin aikana syntyi. Tunti oli varmasti kaikille osapuolille mieleenpainuva kokemus. Itselläni lähti ainakin ideat sinkoilemaan päässä, miten tätä voisi jatkojalostaa... Ja taas löytyi mahtava kollega talon sisältä, kun vain uskalsi ottaa rohkeasti yhteyttä! Kiitos Marina!

Hyrian ruotsin opetusta Hesarissa!

Tällaista tänään valtakunnan mediassa. Lue Hyrian Kauppalankadun yksikön ruotsin opetuksesta ja ammattiopintojen keskeytyksien vähentymisestä tämän päivän Hesarista. Hyvä Satu, Anu ja Jari!

 

Taidetta luokan seinälle

Tänä keväänä on toteutunut monta kauan haaveiltua asiaa. Uudistuksia on tullut niin opetusmenetelmiin kuin muihinkin käytäntöihin. Myös kielistudioni fyysinen ympäristö sai nyt huhti-toukokuussa uutta ilmettä. Olen jo vuosia haaveillut isosta, Ruotsi-aiheisesta seinämaalauksesta luokan pitkälle, harmaalle seinälle. Visuaalisena ihmisenä koulujen kolkot seinät usein ahdistavat ja uskon vakaasti siihen, että myös näillä tekijöillä (viihtyvyys, värit...) on vaikutusta oppimiseen.

Tammikuussa - kuin tilauksesta - koulumme kuva-artesaanien koulutuspäälikko Hyvinkäältä otti yhteyttä osastoomme ja kaipasi muutamalle toppilaiselle maalausprojektia, kuten seinämaalausta. Minä tietenkin ilmoittauduin koekaniiniksi projektiin. Sain 1. vuoden opiskelijat Mia Riikosen ja Milla Rastaan tilaustyön toteuttajiksi ruotsin luokkaan. Esitin asiakkaan ominaisuudessa toiveitani, joista opiskelijat laativat nopeasti ensimmäiset vedokset. Toiveinani oli isoja Ruotsi-aiheisia kuvia, symboleja ja maisemia sekä paljon värejä. Iloa ja piristystä luokkaan.

Ja sitä saa, mitä tilaa! Varasimme työn toteutukselle neljä päivää, jolloin pensselit heiluivat aamusta myöhään iltapäivään. Seinälle löysin tiensä niin Peppi, juhannussalko kuin Taalainmaan hevonenkin. Aika loppui tekijöiltä kuitenkin hieman kesken ja palautetilaisuudessa todettiin, että muutamat aukot nurmikossa ja taivas olisivat vielä voineet saada joitain yksityiskohtia. Vaikkapa pikku-Estelle ja -Leonore rattaisiin.:)

Kyllä nyt kelpaa!

Hyrian ensimmäinen Talent-show!

Eilen vietimme vappuaaton kunniaksi Hyrian Sakonkadun yksikön ensimmäistä Talent-showta, jonka järjesti koulumme oppilaskunta kollegani Tuulan lempeässä ohjauksessa. Pienen houkuttelun jälkeen kilpailuun saatiin jopa 11 osallistujaa ja muutama ei päässyt edes esiintymään pahasti myöhästyneen ilmoittautumisen vuoksi. Pääpalkintona houkutteli 500€ riihikuivaa vappurahaa.

Tuomareina toimi "oman kylän poika" Janne Kataja, opettajakunnan edustajana liikenneopettaja Janne Hakala sekä opiskelijaedustajana Jessika Mattila. Voittajan äänestivät kuitenkin opiskelijat esitysten jälkeen lappuäänestyksellä. Lava- ja äänijärjestelyt liikuntasaliin toteuttivat audiovisuaalisen ja logistiikkapuolen opettajat ja opiskelijat yhteistyössä.

Olipa huikeaa nähdä opiskelijoistamme täysin toinen puoli kuin omilla ruotsin tunneilla. Pääsimme seuraamaan useita lahjakkaita musiikkiesityksiä (mukana myös mm. oma sävellys/ sanoitus!), taikurishown, Disney-animaatio-sikermän sekä Pokemon-hahmojen imitaatiota.

Voittajaksi selviytyi käsittämätön imitaatiolahjakkuus Susanna Varis Audiovisuaalisen viestinnän osastolta.

Onnea Susanna!

.

Ja suurkiitos kaikille tapahtumaa järjestäneille opettajille ja opiskelijoille! Tällaisia tapahtumia tarvitaan kipeästi suureen kouluumme, johon yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä on muutenkin niin vaikea luoda! Nämä ovat varmasti mieleenpainuvia ja tärkeitä hetkiä nuorille ja tämän ovat onneksi alkaneet ymmärtämään myös koulumme johto!

Glada vappen allihopa!

Hankehakemuksen laadintaa

Näin aurinkoisena kevätpäivänä olisi töiden jälkeen voinut olla ehkä muutakin tekemistä kuin koneella istumista, mutta silhen se ilta kuitenkin tänään meni. Oli nimittäin viimeiset hetket laatia hakemus Opelix - OSAAVA oppilaitos -hankeen "opetusmenetelmälliseen kokeiluun". Hankkeen tarkoituksena on tukea innovatiivisten opetus- ja ohjaustilanteisiin soveltuvien oppimisratkaisuiden ja luovien opetusmenetelmien löytämistä, kehittämistä ja jakamista. Eli juuri sellainen hanke, jonka puitteissa voisi mahdollisesti saada toteuttaa mielessä pyörineitä ideoita opetuksen kehittämiseksi ja saada siitä vielä palkkaa! No huh!

Sivustoni on poikinut jo uusia tuttavuuksia; suurin osa vielä toistaiseksi virtuaalisia, mutta nyt myös ensimmäinen ihan livenä. Tämän päivän hakemuksen laadimme nimittäin yhdessä alueen toisen ammatillisen oppilaitoksen, ruotsinopettajan kanssa! Siis juuri tätä toivoinkin saavuttavani sivujeni kautta; uusia verkostoja, asiantuntijuuden ja kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä! Opetus- ja kulttuuriministeriön OSAAVA-ohjelman tarkoitus onkin tukea juuri oppilaitosten verkostoyhteistyötä. Eli oikealla tiellä ollaan...

Mutta se, mitä opetusmenetelmällistä kokeilua mahdollisesti alamme ensi syksynä työstämään, jääköön vielä salaisuudeksi. Raportoidaan tästä aiheesta sitten enemmän, jos apuraha-anomus tärppää. Annetaan nyt kuitenkin sellainen vinkki, että aihe liittyy atto-ruotsiin, kinesteettisiin oppijoihin, ammatti- ja atto-aineiden integrointiin sekä TVT:n. Olipa varmasti suuri yllätys!;)

ITK 2014: Fronter-työpaja

Eilen vietimme kollegani Tuulan kanssa pitkän, mutta antoisan päivän Fronterin merkeissä Aulangolla ja illan Vanajanlinnassa Fronterin tarjoamilla kolmen ruokalajin illallisilla. Kyllä; luit oikein! Harvinaisia hemmotteluhetkiä tässä työssä. Kyseessä olivat ITK-päivät (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joihin osallistuin ensimmäistä kertaa, vaikka tapahtuma on järjestetty jo 25 kertaa kotikaupungissani.

Emme osallistuneet varsinaiseen konferenssiin, vaan keskiviikon maksuttomaan Fronter-työpajaan. Meillä on Hyriassa (vielä) tällä hetkellä käytössä kaksi oppimisalustaa; Moodle ja Fronter. Ja vain toinen pitäisi valita käyttöön lähitulevaisuudessa. Moodleen olen tosiaan tämän lukuvuoden aikana perehtynyt oikein todenteolla ja luonnut sinne oppituntikokonaisuuksia ja kokonaisen 1 opintoviikon kurssin. Mielestäni minulla alkaa olemaan Moodlen perusteet ja mahdollisuudet nyt aika hanskassa.

Yksi asia, mitä Moodlessa olen aina ihmetellyt, on sen hankala käytettävyys. Jokaisen aktiviteetin laittaminen tuntuu olevan kymmenien eri valintojen takana (englanninkielisiä rastitettavia laatikkoja, vetovalikkoja, tyhjiä kirjoituskenttiä...). Jos sen käyttö kuitenkin olisi vain opettajalle hieman hankalaa, niin ehkä pystyisin sen kanssa elämään, mutta hankaluuksia on myös opiskelijalla. Jotenkin sen käytettävyys ei vastaa tätä päivää.

No nyt sitten päätimme tutustua Fronteriin, jospa tekisimme seuraavat verkkokurssimme sinne. Suunnitteilla olevat kurssit ovat ammattikorkeakouluun valmentavia kielikursseja (Tuula tekee enkun, minä ruotsin), joita AMK:n tähtäävät opiskelijamme kipeästi tarvitsevat. Nämä kurssit tulevat olemaan täysin verkossa ilman kontaktiopetusta. Tähän haimme ideoita workshopista.

Ja myyntitiimi kyllä hoiti homman kotiin, nimittäin itse olen aivan innoissani ja ihmeissäni mm. Creaza-työkalun avulla tehtävistä tehtävätyypeistä. Vaikka mitä mahdollisuuksia kieltenopetukseen! Lisäksi älyttömän helppokäyttöinen tentti-työkalu oli iloinen yllätys Moodlen sillisalaatin jälkeen... Ja ehkä kuitenkin lopullinen sinetti päätökselleni oli erinomainen, ihmisläheinen asiakaspalvelu. Fronterin väki selvästi tekee ohjelmaa käyttäjilleen, ei itselleen ja haluavat kuulla käyttäjäkokemuksia ja auttaa opettajia ohjelman käytössä. Nyt ei puutu sitten enää muuta kuin aika kurssin tekemiseen. Intoa kyllä löytyisi, mutta alkaa olemaan lukkarin kaikki välit täynnä rästitöiden suorittajia, joiden olisi tarkoitus vielä tänä keväänä valmistua. Ajoissa ollaan liikenteessä ruotsin rästien suhteen...

Tosi mielenkiintoista olisi kuulla, mitä oppimisalustoja muilla on käytössä? Ja mitä tarjottavaa näillä on nimenomaan kieltenopetukseen? Käsittääkseni Fronteria ei ole monessa ammatillisessa koulussa vaan lähinnä peruskoulun ja lukion puolella? Vai miten on?

Vieraskynä: Samanaikaisopetuksen satoa

Hyvä ystäväni sivisti taannoin aloittelevaa bloggajaa eli allekirjoittanutta ja kertoi, että guest postit ovat nyt blogimaailmassa IN. Jaahas. No täytyyhän sitä tietenkin yrittää olla kehityksen kärkikahinoissa mukana, joten tässä sitä nyt tulee: Hyrian Hyvinkään, Kauppalankadun yksikön kuulumisia ruotsin opetuksesta. Ja tässä vielä linkki kirjoittajien upouuteen blogiin nimeltä Diggiloo. Sieltä löytyy kiinnostuneille vielä lisää tietoa kokeilusta.

Nyt on takana jakso samanaikaisopetusta. Toteutimme samanaikaisopetusta kahden luokan kanssa atto-ruotsissa. Erityisopettaja Sadulla oli kokemusta tästä jo aikaisemmin, mutta Anulle tämä oli ihan uusi kokemus. Opetus toteutettiin niin, että pääsääntöisesti olimme yhtenä ryhmänä, toisinaan jaoimme luokan kahtia.

Etukäteen olimme vähän huolissamme yhteisen suunnitteluajan löytämisestä, mutta aika näppärästi se kuitenkin lutviutui. Suunnittelu tehtiin tuntien päätyttyä ja sitä jatkettiin sähköpostin välityksellä illalla. Työnjako ei tuottanut ongelmia, molemmat laativat tehtäviä ja kokeita. Tunneilla opetettiin ja ohjeistettiin tehtäviin vuorotellen. Satu koki antoisaksi yhteissuunnittelun.

Anu koki hyvänä asiana sen, että opiskelijat saivat tunneilla tukea oikea-aikaisesti eikä vuoroaan tarvinnut odottaa. Onnistuimme eriyttämään tehtäviä, eivätkä kaikki tehneet kaikkea. Toisen ryhmän haasteena oli, että mukana oli kolme täysin ummikko-opiskelijaa. He eivät olleet opiskelleet ruotsia aikaisemmin. Ryhmät ovat varsin heterogeenisiä, opiskelijoiden taitotaso heittelee laidasta laitaan. Eriyttäminen ei ole aina kovin helppoa saati mahdollista.

Kurssin aikana tehtiin perinteisiä kirjallisia harjoituksia, ryhmätöitä, rastityöskentelyä ja tarjottiin mahdollisuus myös suullisen osaamisen näyttämiseen. Siihen tarttuikin muutama opiskelija! Toinen suullisista esityksistä toteutettiin luokan edessä PowerPointien tuella ja toinen videoitiin ja näytettiin sitten muille. Opiskelijoilla oli myös vaikutusmahdollisuus. He saivat valita kokeiden määrän ja heiltä pyydettiin palautetta suullisesti kesken kurssin ja kirjallisesti kurssin lopussa. Palaute oli pääosin positiivista ja rohkaisevaa.

Yhteisenä tavoitteena opiskelijoiden kanssa meillä oli: ruotsi nousuun! Vi har flytande svenska!

Satu Huuhtanen & Anu Piispala

Pirkanmaan 2. asteen TVT-kokemuksia kuuntelemassa

Tänään käytin opetuksettoman päivän hyödyllisesti ja lähdin mieheni kyydissä Tampereen yliopistolle kuuntelemaan PAOK-verkoston (Pirkanmaan 2. asteen kehittämisverkosto) kuulumisia, miten tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty opetuksessa. Jospa vaikka täältä saisi ideoita Hyriaan, meidän omiin verkostoihimme ja ennen kaikkea omaan opetukseeni. No, rehellisyyden nimissä kuului siihen vapaapäivään myös vähän opiskelukaverin ja kummitytön tapaamista, intensiivistä kuulumisten vaihtoa, hyvää ruokaa ja fiilistelyä vanhassa opiskelukaupungissa. Ettei koko vapaapäivä menisi sentään työjuttuihin... Vähän tämä touhu on vaaraallista, kun sekoittuu työ ja harrastukset, niin ei oikein osaa vetää linjaa, mikä on töiden tekoa, mikä harrastamista.  Mutta kai se pidemmän päälle on vain hyvä asia, että nauttii siitä mitä tekee työkseen. Eikö?

Koulutuksessa Matleena Laakso ja Riikka Vanninen kertoivat työstään PAOK-hankkeessa ja siitä, mitä konkreettista apua hanke on tuonut oppilaitoksiin. Hankkeeseen kuuluvat lähes kaikki Pirkanmaan 2. asteen oppilaitokset ja palveluita ovat mm. erilaiset konsultoinnit (esim. laitehankinnoista), henkilökunnan osaamiskartoitukset ja koulutukset, kollegavalmentajat, oppilaitos-/kuntakohtaiset TVT-suunnitelmat sekä maakunnan yhteinen verkkokurssitarjotin. Kuullosti todella monipuoliselta tukiverkostolta opettajalle. Tällaisen avun ottaisin heti kiitollisuudella vastaan! Koulutuksessa puhuttiin myös avoimen oppimateriaalin ja oman materiaalin jakamisen puolesta sekä opettajien asennoitumisesta jakamiseen. Minua paljon kiinnostava aihe! Tässä kouluttajien diat SlideSharesta:

Kokemuksia ja esimerkkejä tvtn hyödyntämisestä from Matleena Laakso

 

Erityisen innostunut olin luennoitsijoiden tekemästä mobiiiradasta, johon lopuksi pääsimme osallistumaan omilla älypuhelimillamme. Todella monipuolinen ja osallistava tapa oppia ja varmasti toimisi myös monessa aineessa ammatillisessa oppilaitoksessa! Heti alkoi päässä raksuttamaan, miten tästä saisi ruotsiin jotain... Tosin hieman harmitti oma Windows Phone, jolle ei voinut ladata mobiiliradan käyttöohjelmaa (Aurasma) ja jouduin kuikuilemaan kollegan Anroid-puhelimesta, miten homma toimii. Ja siinäkin kyllä hieman tökki muutama kohta. Tai sitten oli käyttäjissä vikaa. Hyvin mahdollista myös se... QR-koodeja pystyin sentään puhelimellani lukea, mutta en yrityksistäni huolimatta löytänyt Where In The World- ja Anatomy 4D -ohjelmia Lumian kaupasta. Näiden sovellusten avulla oli tehty muutama mobiiliradan rasti. Vaikeuksista huolimatta sain mobiiliradan ajatuksesta kiinni, ja tässä on kyllä sellainen ohjelma, johon haluan tulevaisuudessa perehtyä!

Toinen mieleeni jäänyt idea oli Todays Meetin hyödyntäminen esim. koulun vanhempainilloissa. Näin aremmatkin vanhemmat uskaltaisivat esittää kysymyksiä nimimerkin turvin. Kouluhan voisi luoda huoneen jo etukäteen, josta infottaisiin kutsukirjeessä ja, jolloin kysymykset voisi kirjoittaa jo ennen vanhempainiltaa. Näin ei kesken illan tarvitse näpytellä älypuhelinta. Loistoidea! Täytyykin vinkata opoille! Ja siitä tuli mieleeni, että sama idea voisi toimia myös meidän osasto-/yksikkökokouksissa. Tilaisuudet ovat usein aika isoja ja ujommat opettajat eivät välttämättä kerro ajatuksiaan niin suurelle yleisölle. Hyvät ajatukset voi jäädä kuulematta. Todays Meet tarjoaisi tähän ratkaisun. Kiitos vinkeistä Matleena ja Riikka!

Huomenna alkaa koulussamme 5. eli viimeinen jakso! Voiko tämä olla totta? Kohta on yksi lukuvuosi taas hurahtanut!  Tämä on ollut kyllä hyvä sellainen. :)

Kieltenopettajien yhdistystoimintaa

Olen ollut jo useamman vuoden Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry:n hallituksessa jäsenenä. Vastuualueeksi on muodostunut yhdistyksen nettisivut sekä erilaisten mainosten tekeminen toiminnastamme. Alkujaan päädyin pestiin hieman vaivihkaa, niin kuin ilmeisesti aika useasti käy näissä yhdistyshommissa; ensin suostuin pitkin hampain varajäseneksi ja siitä sitten vielä pidemmin hampain varsinaiseksi jäseneksi. Olen kuitenkin pitänyt kovasti yhdistystoiminnasta, pitkälti siksi, että yhdistyksemme hallitus on niin mahtava ja homma toimii! Meillä on ollut aina loistotiimi ja työt ovat jakautuneet tasaisesti jokaiselle, eikä toiminta näin ole kuormittanut ketään liikaa. Erityisen näppärää on ollut, että työkaverini Tuula toimii tällä hetkellä toista kautta puheenjohtajana, joten koulutusten ja muiden aktiviteettien suunnittelu on ollut helppoa työn ohessa.

Ainoa harmillinen seikka viime vuosien aikana on ollut jäsenien passiivisuus yhdistystoimintaan. On ollut välillä tosi suuri työ houkutella jäsenistöä tapahtumiimme, vaikka suurinosa on täysin maksuttomia ja vielä usein tarjolla on kustantajan sponsoroima illallinen. Tämä on kieltämättä välillä hieman laskenut mielialoja hallituslaisissa. Nyt tosin täytyy sanoa, että viime aikoina toimintamme on taas virkistynyt selvästi. Olemme saaneet uudistettua järjestettävien tapahtumien suuntaviivoja ja uskon, että tällä konseptilla saamme paremmin jäsenistöä liikkeelle ja järjestettyä vielä laadukkaampia tilaisuuksia myös tulevaisuudessa.

Tänään olikin hieno esimerkki onnistuneesta tapahtumasta! Selvittyämme aamun pienistä sähläyksistä (mm. sähköavain ei avannut koulun ulko-ovea, keittiön sulakkeet olivat palaneet ja piti valmistella aamiainen osallistujille...) kaikki alkoi luistaa lopulta mallikkaasti ja tiimi toimi kuin junan vessa! Järjestimme nimittäin Hämeenlinnassa, hienosti remontoidussa, järvinäköaloin varustetussa Kirkonkulman koulussa puolen päivän veso-koulutuksen. Paikalla oli 25 kanta-hämäläistä kieltenopettajaa kuulemassa Hämeenkyrön yhteiskoulun ruotsin ja venäjän lehtori Taina Salosen koulutusta aiheesta "Sosiaalisen median ilmaiset sovellukset kieltenopetuksessa". Eli allekirjoittanutta erittäin paljon kiinnostava aihe. Minulla saattoi jopa olla sormeni pelissä kouluttajaa ja aihetta valitessa... Hienoa oli myös saada koulutuksen sponsoriksi Pohjola-Norden, joka myös esitteli toimintaansa. Kiitos aktiivisille kieltenopettajille, että jaksoitte uhrata aurinkoisen lauantaiaamupäivän työasioille! Ja luonnollisesti myös Tainalle ja Ullalle! Tällaisten koulutusten voimalla jaksaa taas ideoida uusia tapahtumia! :)

Open Education Week 10.-15.3.2014

Enpä ollut tällaisestakaan teemaviikosta kuullut mitään. Kansainvälisen Open Education Weekin ideana on kannustaa avaamaan oppisisältöjä ja jakamaan niitä. Viikon aikana pyritään osoittamaan, että tieto ei puolitu jakamalla. Eli juuri sitä, mitä tälläkin sivustolla ajan takaa! Allekirjoittaneenkin kannatti näköjään lopultakin liittyä Facebookiin, josta löytyi tämäkin tieto teemaviikosta. Varsinainen Jaa Jotain -päivä oli maanantaina 10.3. Siihen en ihan ehtinyt mukaan, mutta pistetäänpä nyt teemaviikon kunniaksi jakoon uusia ruotsin materiaaleja amikseen, joita olen tässä jaksossa tuottanut.

Tällä kertaa materiaalit liittyvät muutaman minuutin mittaisiin videonpätkiin Youtubessa, joissa ravintola- ja rakennusalan ammattilaiset kertovat ammateistaan ruotsiksi. Linkit videoihin löydät tämän kirjoituksen alta, mutta myös materiaalisivuilta eri alojen kohdalta. Videoita on muuten ihan pilvinpimein Youtubessa eri aloista  (hakusana yrkesfilmer), joten tässäpä riittää työsarkaa, jos aion kaikki videot kahlata läpi...Tein siis neljään videoon suomenkieliset sisältökysymykset, jotka laitoin videon kera Moodleen. Opiskelijat laittoivat videoon ruotsinkielisen tekstityksen auttamaan ymmärtämistä ja yrittivät vastata kysymyksiin Word-tiedostoon suomeksi.

Tämä tehtävätyyppi toimi yllättävän hyvin. Varsinkin ravintolapuolen videoihin tehdyt tehtävät onnistuivat mainiosti myös T1-tasoisilta opiskelijoilta, kun vaan tarpeeksi jaksoivat kelailla videota ja käyttää tarvittaessa nettisanakirjaa apuna. Rakennuspuolen videot olivat tasoltaan ehkä hieman vaativammat, mutta niidenkin teko alkoi onnistua, kun hieman autoin alkuun ja opiskelijat saivat tehtävän juonesta kiinni.

Näitä voi toki kokeilla tehdä myös opettajajohtoisesti ei-atk-luokassa, niin että katsotaan videot yhdessä muutamaan kertaan ja jokainen saa sisältökysymykset eteensä ja yrittää poimia vastaukset niihin. Mutta tässä siis oma myöhästynyt panokseni Jaa Jotain -päivään. Toivottavasti on näistä on iloa muillekkin! Kommentteja otetaan vastaan!

Keittiöapulainen: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

Tarjoilija: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

Rakennustyöntekijä: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

LVI-asentaja: video, sisältökysymykset (DOC) (PDF)

Atto-ruotsin ja ammattiaineiden integraatio teknisillä aloilla

Olen tässä pähkäillyt jo pitkään lähinnä teknisten alojen atto-ruotsin ja ammattiaineiden integrointia, johon nyt kovasti kannustetaan. Ongelmani on yksinkertainen: miten ruotsin opetuksen integrointi työsaleihin tulisi toteuttaa niin, että oppimistulokset olisivat paremmat kuin tämän hetkisessä opetuksessani? Sitä kai tällä kuitenkin haetaan, parempia oppimistuloksia, eikö?

Tämä integraatiohan voidaan ymmärtää monella eri tavalla: atto-aineiden suoritus topissa, attojen sisältö enemmän alakohtaiseksi, atot fyysisesti osastoilla, atto-opet ja ammatinopettajat yhteistyöhön jne. Yksi konkreettinen idea tuntuu juuri olevan opetuksen järjestäminen esim. rakennusalalle rakennusosastolla, jotenkin autenttisemmassa ympäristössä kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Oletan, että taustalla on ajatus siitä, että työsali on opiskelijalle motivoivempi ja kiinnostavampi ja näin myös oppimistulokset ja läpäisyprosentti paranisivat. Tosin olen myös kuullut, että tila voisi olla myös ihan tavallinen luokkahuone osastoilla. Siis häh? Miten tämä nyt sitten eroaisi Atto-osaston luokkahuoneista?! Muuten kuin, että atto-opettajat vaihtaisivat osastoa tai jopa kaupunkia joka välitunti ja kantaisivat selkä vääränä materiaalejaan pitkin kampusaluetta otsa hiessä... No thanks. 

Olen periaatteessa kiinnostunut ajatuksesta, että opetus tapahtuisi osastoilla, mutta asiaan liittyy tällä hetkellä enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia:

1. Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia, niin miten keskittyminen onnistuisi esim. autohallisssa, jossa oleskelu olisi huomattavasti vapaampaa kuin pulpetissa istuminen ja virikkeitä joka puolella...? Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. Niistä saisi oman postauksen. Todettakoon, että motivaatio-ongelmia löytyy yleisesti ja se heijastuu usein negatiivisesti oppitunnin kulkuun ja tehtävien tekoon. Tässä siis hieman alkuasetelmia...

2. Suullisen kielitaidon harjoittelu on muutenkin lievästi sanottuna haastavaa tämän kaltaisissa ryhmissä. Opiskelijathan eivät usein pidä tehtäviä minään kun ei tarvitse kirjoittaa mitään. Eli siis suullinen harjoitus = "voi jättää väliin, ei kunnon tehtävä". Näitä suullisia harjoituksiahan kuitenkin olisi nimenomaan tarkoitus tehdä autenttisemmissa ympäristöissä. Kyllä täytyy sanoa, että 20:n nuoren miehen ruotsin opetus, ohjeistus, valvominen, komentaminen, auttaminen, eriyttäminen, tukeminen ja arvioiminen autohallissa YKSIN saa hien pintaan ihan pelkkä ajatuskin...

3. Olisiko osastoilla apuna ammatinopettaja tai erityisopettaja atto-opettajan kaverina, jos olisi, niin mistä resurssi, kuka suunnittelee oppitunnit ja mikä olisi työnjako? Tähän liittyen tulee ensimmäisenä mieleeni, että epäilen suuresti kaikkien ammatinopettajien halukkuutta ruotsin kurssille opettajaksi. Siinä pitäisi kuitenkin jokunen ruotsin sana itsekkin osata.

4. Millä ajalla/ resurssilla opetus suunniteltaisiin? Jos ruotsin opetus esim. logistiikkaosastolle pidettäisiin autohallissa, vaatisi tämä atto-opettajalta ensin perusteellista perehdytystä paikkoihin, kalustoon ja ennenkaikkea opetuksen sisällön uutta pedagogista suunnittelua uudet tilat, mahdollisuudet ja mahdollinen työpari huomioonottaen. Jos vanhoille monisteille ei olisi enää käyttöä, niin pitäisi siis luoda ihan toisenlainen pedagogiikka, käytänteet ja materiaali. Millä ihmeen ajalla?

5. Tästä päästään heti tilakysymyksiin. Toimiiko kouluissane tilojen varausohjelmat eri rakennusten, osastojen ja yksikköjen välillä kunnolla ja luotettavasti? Jos ohjelmassa lukee, että tila on vapaa, se todellakin on vapaa, eikä joku ”Pertti”, joka on pitänyt jo 30 vuotta tuntinsa tässä luokassa joka maanantaiaamupäivä – eikä koskaan ole niitä mihinkään ilmoittanut - ole siellä? Entä varustelutaso? Voitko luottaa siihen, että koneet ja tykit toimivat, luokissa on kaiuttimet jne.?

6. Ovatko kaikkien osastojen ammatinopettajat edes kiinnostuneet tämänlaisesta yhteistyöstä (=atot valloittavat osastojen työsalit ja luokat)? Heti ensin tulee mieleen, että ainakin meidän koulussa yhteistyö voisi onnistua monilla naisvaltaisilla aloilla (marata, hius, sote, liti ym), mutta hieman epäilen kaikkien intoa tähän.

7. Jos ruotsin kielen taso on keskimäärin nuo 10 sanaa kurssin alkaessa, kielenopiskeluhan käytännössä tällaisilla ryhmillä on sanatasolla operointia (esim. autonosat, työkalut) ja perusasiakaspalvelutilanteiden lauseiden harjoittelua, puuttumatta suuremmin kieliopillisiin kysymyksiin. Mitä lisäarvoa opetukseen toisi esim. auto-osastolla tapahtuva autonosa-paperilappujen liimaaminen auton eri osiin ja sanojen opettelu hallissa näin? Olisivatko oppimistulokset näin parempia, kuin sanojen harjoittelu rauhallisessa luokkatilassa monipuolisesti erilaisia kirjallisia, suullisia ja kuunteluharjoitteita hyödyntäen? Jotenkin en jaksa uskoa, että olisi tuon vaivan väärti...

Voisiko siis työsaleissa tapahtuva, integroitu atto-ruotsin opetus oikeasti olla jotenkin laadukkaampaa opetusta kuin perinteisessä luokkatilassa tapahtuva, pedagogisesti monipuolinen opetus? Perinteissä luokassa pystyn ainakin jotenkin pitämään porukan "näpeissäni" ja varmistumaan, että jokainen osallistuu opiskeluun edes jollain tasolla. Onko jossain päin Suomea jotain toimivaa mallia tai hyviä kokemuksia nimenomaan näille teknisille (rakennus, auto, metalli) aloille? Todella mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja varsinkin onnistuneita kokeiluja, joista voisi ottaa mallia!

I rest my case. Mukavaa alkavaa työviikkoa!

Syvällä netin syövereissä ...

Oheinen kuva hieman kuvaa viime viikkojen pääni sisäistä maailmaa. Netin tutkiminen ja materiaalin etsiminen on vienyt todenteolla mukanaan, tuoden samalla pienen ahdistuksen siitä, miten jälkeen olen jäänyt tässä TVT:n hyödyntämisessä opetuksessa. Kaikki opittu, luettu ja kuultu siis risteilee tällä hetkellä mielessäni sekavana könttinä, jota pitäisi alkaa vain jostain päästä purkamaan. Tullut ihan "muutama" idea moodle-kurssien kehittämiseen ja luokkaopetuksen elävöittämiseen... Käsittämättömän paljon löytää alakohtaisia ideoita ja linkkejä opetukseen, kun vaan paneutuu asiaan ajan kanssa. Eipä ole ennen tätä projektia ikinä sitä aikaa tullut otettua.



Erityisen suurella mielenkiinnolla olen lukenut Suomen eOppimiskeskuksen kehityspäällikön Anne Rongaksen sekä kemiläisen lukion ruotsin opettajan Susanne Nymanin blogeja, jotka myös lisäsin omaan blogilistaani. Aika kaukana ovat meikäläisen tietotekniset taidot ja pedagogiset kokemukset vielä näistä, mutta suunta nyt on ainakin oikea. Susannen blogista sain vinkin Kahoot-ohjelmaan ja hetihän sitä piti testata pienen tietovisan muodossa. Opiskelijoiden reaktiot (= "Lisää tällaista!") olivat tosi kivaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Onpa hienoa, että ihmiset jaksavat kirjoittaa kokemuksistaan blogeihin. Työnohjausta parhaimmillaan.

Mahtavaa on ollut myös positiivinen palaute, jota olen saanut sivuistani! Se on kannustanut eteenpäin. Kiitos kaikille ideoista ja materiaaleista, joita olette lähettäneet! Erityisen hienoa on ollut se, että löysin asiasta (yhtä) innostuneen kollegan, Heidin, Jyväskylän ammattiopistosta mukaan amisruotsin kehitystalkoisiin! Heidin kanssa ollaan itseasiassa tutustuttu jo vuonna 2012 opettajan työelämäjaksolla, jolloin olin JAO:ssa kuukauden seuraamassa hänen ruotsin opetustaan. Se oli sellaista vertaismentorointia/ verkostoitumista. Ja, miten arvokas kontakti siltä reissulta löytyikään! Enpä olisi vielä tuolloin arvannutkaan.

Ystävänpäivän sählyturnaus

Tänään vietimme ystävänpäivää salibandyn merkeissä. Oppilaskunta järjesti järjestyksessään toisen Riihimäen Sakonkadun yksikön sählyturnauksen, jossa osastot kilpailivat keskenään upeasta pokaalista. Useat opettajat jättivät opetuksen aamupäiväksi ja lähtivät ryhmiensä kanssa kannustamaan joukkueita Riihimäen urheilutalolle.

Alku- ja välierien kautta voittoon ylsi Auto- ja logistiikkaosaston joukkue. ONNEA!!! Komea pokaali muuttaa siis nyt raksaosastolta naapurirakennukseen vuodeksi. Pokaalin lisäksi voittajajoukkueen pelaajat saivat kukin leffaliput. Lisäksi kaikkien joukkueiden paras pelaaja palkittiin leffalipulla. MInä olin tietenkin integroinut sählyteeman opetukseeni jo hyvissä ajoin ja teettänyt liiketalouden opiskelijoilla ruotsinkieliset kannustusjulisteet.



Tänä lukuvuonna Riihimäellä mahtavaa on ollut, että oppilaskunta on saanut niin paljon aikaan; ensin viihtyisät oleskelutilat opiskelijoille sekä piirrustuskilpailun ja nyt sählyturnauksen. Ja talent-show on tulossa vielä keväällä! Tuskin maltan odottaa, mitä kykyjä sieltä vielä paljastuu. Niin usein yhden aineen opettajana näkee opiskelijan osaamisesta ja lahjakkuuksista vain kapean osan. Nämä on mielettömän tärkeitä päiviä koulun yhteisöllisyyden kannalta; ihanaa, että meiltä löytyy opettajia, jotka ymmärtävät näiden merkityksen ja jaksavat järkätä! Tästä onkin kiva jäädä hiihtolomille!

Parolan lukiossa kylässä

Tänään käytin opetuksettoman päivän hienosti hyödyksi ja kävin tutustumassa kollegani Heini Syyrilän (ru, sa) opetukseen Parolan lukiossa, täällä kotikunnassani Hattulassa. Kaimani kanssa tutustuimme jo vuonna 2005, kun opiskeluaikoina otin häneen yhteyttä ja tarjouduin innokkaksi sijaiseksi. Pääsinkin pian kokeilemaan siipiäni Parolaan ja myöhemmin tein myös opettajankoulutuksen kenttäharjoittelun Heinin ohjauksessa.



Emme olleet kuitenkaan nähneet toisiamme muutamaan vuoteen, kunnes nyt otin häneen yhteyttä. Kun kävi ilmi, että molemmat olimme hurahtaneet tietotekniikan hyödyntämiseen kieltenopetuksessa, olikin pakko pitää pieni "palaveri" meillä kotona, joka venyikin yli neljä tuntiseksi sessioksi, jossa kävimme läpi löytämiämme netin eri sovelluksia opetukseen ja omia tekeleitä; Heini S:llä PedaNetissä, Heini V:llä Moodlessa. Olipa muuten mahtavaa tavata kollega, joka on innostunut samoista asioista kun itse olen!

Heini kutsui minut seuraamaan älytaulun ja tietotekniikan käyttöä kieltenopetuksessa ja siihen siis olin tutustumassa tänään. Parolan lukiossa kaikille opiskelijoille annetaan käyttöön omat läppärit koko lukion ajaksi. Kyseessä oli lukion saksan ryhmä ja aiheena pronominaaliadverbit ja verbin rektiot. Tunti alkoi PedaNetissä olevalla sähköisellä sanakokeella, jonka itsekin pääsin tekemään. Sanakoe pisteytti tietenkin itse itsensä, paitsi tietenkin kokonaiset lauseet, jotka opettajan piti tarkistaa itse. Sitten seurasi kielioppia monesta "tuutista"; Prezi-ohjelman avulla, älytaulun ActiveInspire-ohjelmalla tehdyllä tehtävällä, Quizlet-tehtävällä ja myös ihan perinteisin metodein eli taululle kirjoittamalla ja kirjan tehtäviä tekemällä.



Omassa koulussamme älytauluja on vain yksittäisissä luokissa. Omassa luokassani ei älytaulua ole, eikä varmasti ihan lähiaikoina ole tulossakaan. Nyt on vielä toistaiseksi pärjättävä open koneella ja tykillä ja tarvittaessa siirryttävä koko poppoo atk-luokkaan. Mukava juttu on kuitenkin se, että netti on täynnä täysin ilmaisia ohjelmia opetukseen, joita kaikki opettajat voivat hyödyntää. Näitä ohjelmia yritän listata Linkkejä-sivulle. Ei siis menetetä toivoa amitsun opet, vaikka peruskoulussa ja lukiossa varustelutaso ja oppimateriaali on hieman toista luokkaa kuin meillä! Paljon on tehtävissä ilman älytauluakin! Vaikka aika ihana se kieltämättä olisi...

Atto-ruotsia moodlessa osa 1

Tänä lukuvuonna olen päättänyt kokeilla jotain aivan uutta. Nimittäin ruotsin opiskelua tietotekniikan avustuksella. Kyllä - vasta NYT olen paneutunut aiheeseen, vaikka siitä on puhuttu koko ajan koulutuksissa jo ainakin kymmenen vuoden ajan ja jo opekoulutusvuosina. Hieman noloa ehkä, sillä edustan kuitenkin vielä nuoremman polven opettajakuntaa, jonka ilmeisesti juuri oletetaan opettavan uusimpia tuulia mukaellen. Jotenkin en ole aikaisemmin keksinyt tehokasta tapaa hyödyntää tietotekniikkaa omassa opetuksessani, vaikka itse olen aina pitänyt tietotekniikasta. Lähtökohtani on ollut se, että niin kauan kun en keksi kynää ja paperia voittanutta reseptiä ruotsin oppimiseen, niin pysytellään niissä.



Mutta viime vuoden aikana tapahtui jokin muutos ajattelussani. Ollessani Kangasalla yläkoulussa töissä sain omin silmin seurata, miten tunnollisesti oppilaat tekivät ruotsin oppikirjasarjojen nettitehtäviä, eikä kukaan marissut tai seikkaillut väärillä sivuilla. Rupesin miettimään, että voisiko se sittenkin toimia myös amiksen puolella. Tietenkään mitään nettitehtäviä amiksen ruotsin kirjoihin ei ole olemassakaan. Hyvä kun löytyisi ajantasaiset oppikirjat kaikille aloille! Ainoa vaihtoehto oli siis alkaa itse ideoimaan tehtäviä verkoon sekä hyödyntää valmista verkkooppimateriaalia, joka on ilmaista ja kaikkien käytössä. Koulussamme on käytössä moodle-oppimisalusta ja ajattelin vihdoin perehtyä sen mahdollisuuksiin ja aloin laatimaan liiketalouden Asiakaspalveluruotsin kurssia lähinnä etäopiskeluun moodleen. Jotenkin se imaisi täysin mukaansa ja nyt sitten jatkoin atto-ruotsin kurssilla.

Suurena tavoitteenani on tehdä moodleen 24 oppitunnin laajuinen kurssi, josta 12 tuntia
olisi kaikille aloille soveltuvaa yleiskielistä, peruskoulun asioita kertaavaa osuutta ja 12 tuntia oman alan kieliopintoja. Eli aika kova urakka edessä, silla eri aloja on yksikössämme yhdeksän! Koulussamme lähiopetusta yhteen opintoviikkoon kuuluu 28 tuntia. Nuo puuttuvat 4 tuntia olin laskenut kurssin alkuun moodleperehdytykseen (2h) ja kurssin loppuun, jossa pidän perinteisen, kirjallisen kokeen sekä palautekeskustelun (2h).

Ajatuksenani on, että kurssia voisivat tehdä opiskelijat, joilta syystä tai toisesta on jäänyt atto-ruotsi aikoinaan kokonaan suorittamatta. Tämä siis mikäli valmiudet itsenäiseen opiskeluun löytyvät opiskelijalta. Vaihtoehtona kurssia voisi moodlen kautta suorittaa esim. erityisopettajan ohjauksessa, jolloin kaikki materiaali olisi helposti aina saatavilla. Lisäksi moodlen sisältöä voisi helposti hyödyntää esim. rästipajoissa. Ja tietenkin atto-ruotsin kursseilla; osa oppitunneista voitaisiin pitää atk-luokassa.

Tätä jälkimmäistä ideaa olen pilotoinut nyt 3. jaksossa logistiikka-alan ryhmän kanssa. Opiskelijat ovat toisen vuoden opiskelijoita ja olemme neljästä viikkotunnista aina kaksi tuntia atk-luokassa, ja oppitunnin ohjelma löytyy moodlesta, jota jokainen tekee itsenäisesti omaan tahtiin. Jaksoa on jäljellä enää muutama viikko ja täytyy sanoa, että kaikki on mennyt niin paljon paremmin, kun olisin ikinä uskaltanut toivoa! Ensimmäinen moodlekerta oli kieltämättä aikamoista sähellystä, kun kirjautuminen ei onnistunut, kuulokkeista ei kuulunut ääniä, pdf-tiedostot ei meinanneet aueta jne. Joku toinen olisi kieltämättä voinut lyödä hanskat tiskiin ekojen tuntien jälkeen... Mutta pari puhelua helpdeskiin ja johan alkoi ongelmat yksi kerrallaan kaikota. Jo kolmannen moodlekerran jälkeen huomasin, että opiskelijat olivat oppineet hienosti navigoimaan moodlessa ja tekemään sujuvasti eri tehtävätyyppejä ja opiskelu oli silminnähden alkanut luistamaan.

Myös opiskelijoiden palaute on ollut pelkästään positiivista, joka on äärettömän suuri tsemppari jatkamaan tätä kokeilua. Kuulemma tietokoneella työskentely voittaa AINA luokkahuoneessa istuskelun. Heh! No samapa tuo minulle, miten niitä tehtäviä tekee, kynän vai näppäimistön avulla, kunhan hommat hoituvat. Kerron myöhemmin vielä tarkemmin, miten ja mitä olen tarkalleenottaen moodleen tehnyt, mutta tässä vähän esimakua tästä projektista. :)