Tänäkin syksynä piti jälleen kerran päästä virkistymään SUKOLin syyskoulutuspäiville ja tälllä kertaa Joensuuhun. Näillä koulutuspäivillä on tullut käytyä lähes joka syksy Tuulan kanssa ja tuttuja naamoja on alkanut näkymään aika paljon koulutuksissa. Tällä kertaa meillä oli oikein erityinen tehtävä; tutkia kuinka Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ovat käytännön järjestelyt hoitaneet, jotta osaisimme vuoden päästä järjetää (ehkä jopa vielä paremman) syyskoulutuksen. Olemmehan Hämeenlinnan seudun kieltenopettajissa saaneet kunnian isännöidä koulutusta vuoden päästä.
Olipahan muuten matka! Jotenkin en ihan tajunnutkaan, kuinka kaukana Joensuu oikein on; 4,5h meni junassa aina suuntaansa. No, onneksi olimme varustautuneet hyvin Hyrian oppilaskunnan tilaamillla laadukkailla aikakausilehdillä (palautetaan kyllä heti maanantaiaamuna!) ja R-Kioskin terveellisillä eväillä.
[caption id="attachment_1934" align="alignright" width="225"]
Tuomas Sammelvuo (kuva: SUKOL).[/caption]Koulutuksen teema "Joutuin Joensuuhun - työelämä ja kieltenopetus lyövät kättä" sopi tietenkin meille ammatillisen puolen kieltenopettajille kuin nenä päähän. Työelämän kielitaitotarpeita käsitteli mm. Itä-Suomen yliopiston professori Ritva Kantelinen sekä kielitaitoiset yrityselämän vieraat, jotka osallistuivat paneelikeskusteluun aiheesta. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden kieliteko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Suomen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka on pelannut urallaan monissa maissa ja aina opetellut kyseisen maan kielen. Huikeaa pitkäjänteisyyttä! Iltapäivällä olin mm. toiminnallisen kieliopin työpajassa, jossa pääsimme itsekin tositoimiin Nina Maunun johdolla. Aika kivoja ideoita ja aika moni voisi jopa toimia ammatillisella puolella. Opiskeljat kun ovat aika eloisia ja pulpetissa istuminen ei aina tunnu maistuvan.
En voinut vain olla "avautumatta" koulutuksessa amiksen kieltenopetuksen realiteeteista ensi syksystä alkaen, eli mm. ruotsin opintojen tuntimääristä... Jotenkin alkoi vaan kaikki ottamaan päähän, kun esitettiin miten tätä työtä pitäisi tehdä ikäänkuin sitä nyt ei itse tajuaisi. "Pitää tarjota AITOJA kielenkäyttötilanteita", "... viedä opiskelijat luokkahuoneen ulkopuolelle..." jne... Tiedetään! Tervetuloa kokeilemaan 18 h:ssa näitä hienoja neuvoja, kun luokassa on 20 poitsua, joilla keskiarvo ruotsissa on 5,5, motivaatio täysin kadoksissa 80%:lla ja tarkkaavaisuuden häiriöitä yli puolella... Ja ei unohdeta jatko-opintokelpoisuutta ja niitä keskimäärin kahta opiskelijaa per ryhmä, jotka tietävät hakeutuvansa AMK-opintoihin! Nehän siinä samalla vaan eriytetään ja tarjotaan haastavempia tehtäviä ja kieliopin kertausta...
Kyllä siinä voi ruotsin osalta valitettavasti unohtaa kaikki illuusiot, että opiskelijat oikeasti pärjäisivät ruotsilla työelämässä. Valitettavasti. Tai ehkä joku yksittäinen, kiitettävä opiskelija voi pärjätäkin. Ei paljoa naurata, kun ensi syksyä miettii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti