Balansiin lisämateriaalia!

Vihdoinkin tuli inspiraatio päivitellä sivuilleni viime lukuvuonna tekemiäni lisämateriaaleja Balans - svenska för affäsrsstudier -kirjaan. Onpas niitä jo paljon! Kannattaa kurkata, jos ko. kirja on käytössä liiketalouden opiskelijoilla!

Olen viimeisen kahden vuoden aikana käyttänyt "keskeiset sanat/ rakenteet" -monisteita heikompien opiskelijoiden/ kokeiden reputtajien läpi saamiseen T1-arvosanalla omissa rästipajoissani. Olen ottanut opiskelijat rästipajaan, jossa olen antanu ensin täydentää esim. sanastomonisteen huolellisesti kirjan kanssa. Tämän jälkeen olen sanonut, että opiskelee sanoja luokassa hiljaa itsekseen omaan tahtiin (vähän opiskelijasta riippuen 10-15 sanaa kerrallaan) ja kun omasta mielestään osaa ko. sanat, laitetaan moniste piiloon ja vaihtoehtoisesti joko kysyn sanat suullisesti TAI annan saman monisteen tyhjänä opiskelijalle, johon hän täydentää sanat kirjallisesti. Saatesanoiksi olen sanonut, että jos reputettu koe aiotaan korvata tällä menetelmällä, tulee kaikista koealueen kappaleen sanastoista hallita vähintään 75% saadakseen T1-arvosanan. Eli tällä menetelmällä kolutaan kaikki kappaleet lävitse pienissä osissa rästipajoissa.

Tämä systeemi on toiminut yllättävän hyvin myös heikompien ja laiskempien opiskelijoiden kohdalla. Kun opiskeltava asia on selkeästi hahmotettavissa ja opiskelijat tietävät, että kaikki opiskeltavat sanat/ rakenteet myös kysytään, se motivoi opiskelemaan. Suosittelen kokeilemaan!

Sivulle tuli myös paljon uusia Quizlet-sanastoja Balansin kappaleisiin, joita olen tehnyt opiskelijoille kappaleiden keskeisistä sanoista. Lähetän usein linkin harjoituksiin Wilman kautta, ja ahkerimmat voivat halutessaan harjoitella kotona sanakokeeseen erillaisten tehtävien avulla.

Quizlet-sanastoja eri teemoihin

AMK:n puolella on tullut perehdyttyä hieman syvemmin mm. rekrytoinnin, koulutuksen, reklamaation, puhelinasioinnin ja yritysesittelyn sanastoihin. Laadin ammattialan ruotsin opiskelijoille jokaiseen teemaan Quizlet-sanaston, jonka annoin kotitehtäväksi. Sanastoa sai harjoitella kotona Quizletin eri tehtävätyypeillä.

Muutamalle ryhmälle pidin oikein perinteisen "läksynkuullustelun", jolla testasin perussanaston hallinnan. Tästä kuitenkin varoittelin etukäteen. Alkushokin jälkeen ("Siis mitääh? Sanakoe? Meillä? Osattava 50% tai joutuu uusintaan?") Quizlet osoittautuikin monelle opiskelijalle mieluisaksi tavaksi harjoitella sanastoa. Ja tuloksetkin olivat todella kannustavat; useammat opiskelijat - ja erityisesti pojat - sanoivat harjoittelun olleen paljon mielekkäämpää kuin sanojen harjoittelu esim. listasta.

Att söka jobb - sanasto

Studier och utbildning - sanasto

Telefonord- och uttryck -sanasto

Företagspresentation - sanasto

Reklamation -sanasto

Amis VS. AMK

Tänä lukuvuonna ei ole kyllä mennyt mikään, niinkuin viime kesänä suunnittelin. Paljon oli suunnitelmia ja viritelmiä, joita olin ajattelut toteuttaa opetuksessani ja sen kehittämisessä, jotka ovat jääneet totetuttamatta ajan puutteen vuoksi. Ja osittain myös motivaation puuteen vuoksi: pakko myöntää, että alkusyksystä "päin pläsiä" tullut tieto ruotsin opetussuunnitelman uudistuksista amiksessa ja ruotsin opetusmäärien laskusta, sai mielen apeaksi. Mitä järkeä tätä työtä on tulevaisuudessa edes tehdä, jos opetan 18h:n kokonaisuutta kymmeniä kertoja lukuvuodessa ilman mitään jatkumoa? Siinähän poistuivat oppimateriaalimurheet samantein, kun eipä tuossa ajassa juuri mitään asioita ehdi edes käydä läpi.

Toisaalta työura saikin yllättäen aivan uudenlaisen käänteen, kun pääsin testaamaan kannuksiani AMK:n puolella ruotsin opetuksessa. Nyt kevätlukukauden olen oman työni ohella opettanut sivutoimisesti koulumme naapuritontilla toimivassa HAMKissa, Teknologiaosaamisen yksikössä. Eli suomeksi sanottuna opetan ruotsia tulevaisuuden insinööreille.

Olen nauttinut aivan suunnattomasti opettamisesta AMKissa, vaikkakin työmäärä tänä keväänä on ollutkin aivan järkyttävä. Kurssien suunnittelu ja opetettavaan aineistoon perehtyminen, Moodle ja sen sisällön tuottaminen, kotitehtävien suunnittelu ja korjaus, oppilaitoksen ohjelmiin, tiloihin, henkilöstöön ja muihin käytännön seikkoihin tutustuminen ovat vieneet käsittämättömän paljon aikaa.

Pakko myöntää, että hieman myös kuumotti siirtyä amiksesta AMKin puolelle. Jotenkin oudolla tavalla tuntui, kuin olisi saanut ylennyksen ja, että nyt työ tulisi hoitaa jotenkin erityisen hyvin. Heh. "Take it to the next level" jne. Yllättävintä on ehkä kuitenkin ollut se, miten samanlaiselta käytännön opetustyö luokkahuoneessa tuntuu. Suurin ero on ehkä kuitenkin ollut opiskelijoiden oma-aloitteisuus, opiskelutekniset valmiudet, motivaatio sekä opetuksen arvostus sekä toisaalta kriittinenkin suhtautuminen sen sisältöihin ja toteutustapoihin. Ihan uudella tavalla saa kyllä laittaa itsensä likoon nuorten - ja vähän varttuneenpienkin - aikuisten kanssa.

Ja eipä sitä tietenkään olla selvitty ilman huvittavia tilanteita. Helmasyntini on ollut näiden nuorten aikuisten holhous ja huolenpito, josta on lievästi sanottuna haastavaa päästä eroon sinä aikana kun vaihdan tonttia oppilaitokselta toiselle. Olen niin tottunut huolehtimaan, että kaikilla on kirjoitusvälineet ja paperit mukana jne. Ensimmäisellä työviikollani kysyin mm. eräältä ryhmältä, onko kaikilla jokin kansio, mihin järjestää jakamani monisteet? Sain hieman epäuskoisia katseita, kunnes joku rohkea puhahti, ettei "kyllä kukaan muu ole koskaan kysynyt tollasta AMKissa"... Asia selvä, ei sitä kysymystä enää. Toisaalta olen myös saanut kiitosta siitä, että "toistoa on riitävästi" (= muistutan asioista kymmeniä kertoja, kerrataan tarpeeksi), kaikki on selkeästi suunniteltu ja tehtävänannot "avattu", että kai näistä amisvuosista jotain hyötyäkin on ollut.:)

Paljon on tullut tehtyä myös kevään aikana uutta materiaalia; niitä laitan lähipäivinä jakoon! Aurinkoista huhtikuuta kollegoille!

Tala svenska på jobbet!

Facebookin Ammatilliset kieltenopettajat -ryhmä on osoittautunut aivan helmeksi kanavaksi pitää yhteyttä 2. asteen ammatillisiin kieltenopettajiin. Mm. tämä LOISTAVA materiaali oli mennyt minulta aivan ohi, vaikka on jo muutaman vuoden vanha ja sopii amiksen ruotsin (ja AMK-ruotsin) opetukseen kuin nenä päähän! Lahteen aktiivisille kollegoille kiitosta tästä vinkistä! :) Pitihän se heti laittaa tilaukseen ja eilen sain opuksen käsiini.

Kyse on siis Anneli Asunmaan laatimasta ruotsin oppimateriaalista, joka pitää sisällään pelkästään suullisia "A/B -harjoituksia" nimenomaan työelämän kielenkäyttötilanteita ajatellen. Liikkeelle lähdetään itsestä ja opinnoista kertomisesta, jonka jälkeen siirrytään mm. työstä kertomiseen, small talk -jutusteluun sekä liiketalouden, kokouksien ja työmatkojen aihepiireihin. Lisäksi käsitellään joitain kieliopillisia kokonaisuuksia, kuten prepositioiden käyttöä sekä ajan ilmauksia. Erityiskiitos materiaalin laatijalle kirjan takaa löytyvistä sanastoista, jotka voi monistaa avuksi opiskelijoille. Ja tosiaan; tämä materiaali on nimenomaan tarkoitettu monistetttavaksi, eli ei muuta kun kopiokone laulamaan ilman omantunnon tuskia! Suosittelen lämpimästi!

 

Vilken service, Biltema!

Viime viikolla sain puhelinsoiton Riihimäen Biltemasta. 20 kappaletta ruotsinkielisiä (ja 2 suomenkielistä) Bilteman kuvastoja oli saapunut minulle noudettavaksi Riihimäen myymälään. Olin tilannut nämä Bilteman asiakaspalvelun kautta. Bilteman työntekijä meni muissa asioissa Vaasaan ja toi mukanaan minulle ruotsinkieliset kuvastot, koska muualta Suomesta ei kuvastoja edes saisi. Mahtavaa palvelua!

Kuvastothan ovat osoittautuneet aivan käsittämättömiksi aarreaitoiksi sanaston opetteluun; niin opettajalle kuin opiskelijoille! Ja vielä kuvien kera! Täydellistä! Niistä löytyy sanastoa mm. auto- ja logistiikka-alalle, rakennusalalle, LVI-alalle, sähköalalle, puutarha-alalle, kotitalousaloille ja merkonomeille (toimitotarvikkeet). Vinkin kuvastojen käyttöön sain muuten ruotsinope Annalta Nivalan amiksesta, joka otti minuun yhteyttä tutustuttuaan näihin sivuihin! Näin sen kollegiaalisen yhteistyön pitäisikin toimia! :) Kiitos vinkistä! Laitetaan se heti muillekin jakoon.

Kuvastoista inspiroituneena laitoin LVI:n pojat heti hommiin; ja integroimme kuvaamataidetta ja ruotsinopetusta ja teimme oman alan sanastosta hienoja seinätauluja. Epävarmempikin piirtäjä sai hieman apua tauluunsa kuvaston kuvista ja suomenkielisistä versioista oli helppo tarkistaa, että suomennos meni oikein. Tarkoituksenani on laatia eri aloille sanastotehtäviä, joita ratkotaan kuvastojen avulla. Näistä laitan lisää infoa (ja tehtävät jakoon), kun pääsen niin pitkälle, että olen ne laatinut ja kertaalleen koekäyttänyt.

Ensi viikon perjantaina onkin sitten tärkeä koulutus amiksen kieltenopettajille Helsingissä. Vuorossa siis face-to-face-verkostoitumista vaihteeksi. Vi ses då, kära kollegor!

Atto- ja ammattiaineiden integraatiopohdintaa, osa 2

Lomat on nyt sitten todellakin lusittu ja hikinen paluu työpaikalle on tapahtunut. Meillä Riihimäellä ei ilmastointia rakennuksesta löydy ja punatiilinen talovanhus on kerännyt kivasti lämpöä itseensä koko heinäkuun, joten sisäilmassa ei juurikaan ole hurraamista tällä hetkellä. No, eiköhän tämä tästä kohta helpota. Juuri tulleen tiedon mukaan ilmalämpöpumppua ei käytävään heru, joten näillä mennään... Tämän postauksen otsikon "pähkinää" ei ole tullutkaan pureskeltua vähään aikaan (edellisen kerran 9.3.2014), kun keskittyminen on mennyt AMK-opintoihin valmentavan ruotsin verkkokurssin laadintaan. Kurssi on muuten ihan kohta valmis; muutamat osiot vielä kesken. Siitä siis pian lisää.

Pari päivää sitten etsin oikein kunnolla, pitkän tauon jälkeen uusia nettilöytöjä tälle sivustolle ja sieltähän löytyikin pari esitystä juuri tähän kinkkiseen kysymykseen, miten kieliä voisi (ja onko se edes välttämätöntä?) integroida ammattiaineisiin toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. SlideSharesta löysin juuri tästä aiheesta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kieltenopettaja Johanna Venäläisen diaesityksen aiheesta. Ja siellähän onkin sitten tehty asian eteen töitä - ja paljon! Niin paljon, että Johanna on saanut työstään tunnustuksen ja hänet on valittu Vuoden kieltenopettajaksi 2013! Aivan mahtavaa, että palkinto meni amiksen opettajalle! Myöhästyneet onnittelut kollegalle! Mutta tässä siis Johannan diat:

Vieraiden kielten opetusta verkossa from presentation99

Aika paljon samoja ajatuksia, mitä itsekin olen pohtinut ja myös paljon samoja konkreettisia asioita, joita olen omassa opetuksessani viime aikoina toteuttanut (Moodle, videot, materiaalin jakaminen). Ei tästä tosin käynyt ilmi, miten koulussa suunnitteluaika kielten- ja ammatinopettajan kanssa on resurssoitu ja käytännön järjestelyt kuten lukujärjestystekniset ja luokkatilakysymykset toteutettu. Tähän problematiikkaan taitaa koko tämä hieno ajatus (ainakin toistaiseksi) meillä Hyriassa tyssätä... Ja kyllä mietin myös henkilökemia-asioita ja sitä, löytyisikö joka osastolta kieltenopetuksesta kiinnostuneita ammatinopettajia meille työpareiksi ja onnistuisiko yhteistyö ja samanaikaisopetus. Toimiva yhteistyö kun ei aina lähde käyntiin "sormia napsauttamalla" vaan vaatii aikaa ja sekä työpariin että ammattialaan tutustumista.

Löysin myös SASKYn esityksen aiheesta. Waude, miten hienoja projekteja siellä on ollut käynnissä! Kannattaa tutustua linkin dioihin, jos ei vielä ole niitä lukenut! Todella mielenkiintoisen tuntuisia, luovia ratkaisuja, kuten atto-opettajien lukujärjestyksettömyys tai vaihtoehtoisesti joustava lukujärjestys (atto-ope siis kulkee ammattiaineiden tunneilla mukana) ja tarjolla olisi vain tarvittaessa teoria-/tukitunteja atto-aineissa. Tätä suuntausta tukemaan oli esitetty myös tilastoja, joissa SASKYn integroimattoman atto-kurssin läpäisyprosentti olisi 76,4% ja integroidun kurssin 98,1%. Onhan siinä eroa, täytyy myöntää...

Mutta katsotaan nytkähtävätkö nämä asiat meillä Hyriassa eteenpäin lukuvuonna 2014-2015. Suurella mielenkiinnolla jään odottamaan koulun johdon koordinaatteja asiasta. Mutta nyt ei muuta kuin mahtavaa alkavaa lukuvuotta meille kaikille amiksen ruotsin opettajille! Ei ole meillä helppo duuni, mutta voi, miten hauska paikka ammattikoulu on opettaa! Näin ihanan eläväisiä nuoria et lukioista löydä! ;) Nautitaan tästä työstä!

Ruotsin mobiilirastirata

Nyt tulee kerrankin koordinaatit 100%:sti onnistuneeseen ruotsin tuntiin - muidenkin kuin itse opettajan mielestä! Pelkkää naurua, positiivista palautetta ja innostunutta ruotsin tehtävien ratkomista! Ei ihan jokapäiväistä herkkua amiksen ruotsin maikalle. Kyseessä on Ruotsi-aiheinen mobiilirastirata, jonka suorittamiseen varasin kaksoistunnin (2 x 45 min). Toteutin radan jo toukokuussa kaikille seitsemälle silloisen jakson ryhmälleni, mutta postaus aiheesta tulee kevätkiireiden vuoksi vasta nyt. Opiskelijat suorittivat tehtävät pareittain niin, että toisella pareista piti olla älypuhelin/ tabletti, jolla mm. luettiin rastien mahdolliset QR-koodit. Puhelimiin olimme ladanneet ilmaiset QR-koodin lukijat edellisillä tunneilla.

QR-koodien tekeminen oli todella helppoa! Itse käytin QR-koodit.fi -sivuston generaattoria. Suosittelen! Sitten vaan koodien tallennus koneelle ja tulostus. Tein yhdeksän rastia koulumme päärakennukseen. Rastien aiheet liittyivät tietenkin Ruotsiin tai ruotsin kieleen. Ideoita rasteihin hain mm. Uudenmaan Kielitivoli-hankkeen mobiiliradasta sekä Hyvinkään kollegoitteni tekemästä, "perinteisemmästä" rastiradasta. Näitä yhdistelin, muokkasin, loin uutta ja siitä se syntyi.

Tehtävänannot pitäisi siis vaan tulostaa ja kiinnittää hyviin "piiloihin" ympäri koulua. Sitten tarvitset koulun pohjapiirrustuksen (tai piirrät sen itse) ja merkitset rastien löytöpaikat (1-9) karttaan. Tulostat oppilaille yhden kartan/ pari ja yhden vastauslomakkeen (alla)/ pari. Ja ei kun kynät mukaan ja menoksi!

Tehtävänannot ja muut tiedostot rastirataan löydät täältä!

Opetusvideoita, osa 2

Nyt täytyy varmaan pistää jäihin tämä videoiden tekeminen tältä kesälomalta; niin hermoja raastavaa hommaa tuntuu olevan meikäläiselle... Tässä vielä kaksi eilen hiki päässä rutistettua videota; toinen adjektiivien taivutuksesta, toinen persoonapronomineista. Ihmisen täytyy varmaan olla vähän hullu, että tekee 28 asteen helteessä sisällä enemmin ruotsin kielioppivideota, kun lähtee rannalle... Täytyy varmaan opetella tuo editointi, että hermo kestää loput kolme videota. Mutta NYT mä suljen tämän koneen!

Opetellaan opetusvideoiden tekoa

Eihän näillä helteillä muutakaan tekemistä keksi kuin kielioppivideoiden nauhoitusta... No ei nyt sentään! Jos rehellisiä ollaan, niin AMK-opintoihin valmentavan ruotsin verkkokurssin teko on levinnyt niin sanotusti käsiin ja paisunut kuin pullataikina. Ja deadlinet lähestyy uhkaavasti. Otin kunnianhimoiseksi tehtäväkseni opetella opetusvideoiden tekeminen keskeisistä kielioppiasioista kurssille ja tälle sivustolle. Ajatuksenani on, että näitä videoita voisi hyvin hyödyntää kieliopin kertaamisessa, itseopiskelussa ja sijaisen apuna, jos itse en ole paikalla.

Taisi tulla haukattua hieman liian suuri pala. Prezillä tehdyt esitysgrafiikat ovat valmiina ja nyt on nauhoitusten, eli puheen aika. Latasin koneelleni Microsoftin ilmaisen Expression Encoder -ohjelman, jolla saa todella kätevästi tehtyä screencast-videoita. Tekniikka ei tällä kertaa tuottanut suuria vaikeuksia ( - kunhan oikea nauhoitusohjelma lopulta löytyi -), mutta itse nauhoitus! Ei hemmetti, mitä tuskaa! Luulisi, että kun selittää samat asiat lukuvuoden aikana kymmeniä kertoja läpi, niin pikkuhiljaa olisi oppinut puhumaan asian läpi loogisesti, selkeästi ja TAKELTELEMATTA! Yeah right! 8-10 minuutin pätkän puhuminen ilman änkytyksiä ja muita sekoiluja on muuten yllättävän vaikeaa. Ja jos itse onnistuin viime metreille asti kohtuullisesti, niin ainakin koira haukahti viimeisellä minuutilla ja pilasi nauhoituksen... Vaikka lopputulos ei tämän kummosempi ole, niin voin kertoa, että ei todellakaan ollut purkissa muutamalla otolla! 20 otosta on lähempänä totuutta.

Tässä nyt kaksi ihka-ensimmäistä opetusvideotani. Oman äänen kuuleminen nauhalta vaatii kyllä hieman totuttelua... No, ihan hyvä toisaalta laittaa välillä itseään kunnolla likoon ja hieman ylitää mukavuusalueitaan. Laitoin videot myös nimelläni Youtubeen, jotta koko Suomen kansa saa nämä "mestariteokset" avukseen. ;)

Valmentava ja ATTO-osasto kohtaavat

Tämä yhteistyökuvio sai alkunsa pari viikkoa sitten, kun eräs liiketalouden 2. vuoden opiskelija pohti ruotsin tunneillani ääneen, miten mielenkiintoista olisi nähdä, kun ulkomaalaiset opiskelevat suomea. Jaksan nimittäin usein muistuttaa opiskelijoitani suomen kielen vaikeudesta, kun he intoutuvat valittamaan kuinka vaikeaa ruotsi on.

Tämän opiskelijoiden toiveen voisin jopa ehkä pystyä toteuttamaan. Suurin osa opiskelijoitteni toiveista kun ovat yleensä joko elokuvan katsomista tai "etäopiskelupäiviä". Heh. Ja mielestäni idea oli aivan loistava: näin suomalaiset nuoret saisivat hieman perspektiiviä kieltenopiskeluun ja muuhunkin elämään, kosketuksen erilaisuuteen ja toisiin kulttuureihin ja maahanmuuttajat taas kaivattuja kontakteja kantasuomalaisiin ja hyvää puhetreeniä. Tuumasta toimeen ja yhteydenottoa Hyrian valmentavaan osastoon!

Tänään, talousruotsin kurssin viimeisellä kerralla, vierailimme maahanmuuttajien suomen kielen tunnilla. Opettaja muodosti parit/ pienen ryhmän yhdestä suomalaisesta opiskelijasta ja 1-2 maahanmuuttajasta. Puheharjoitus alkakoon! Suomen opiskelijoiden tehtävänä oli haastatella opiskelijoitani ja kirjoittaa vastaukset suomeksi paperille.

Olipa aivan mahtavaa nähdä, miten hienosti parien yhteistyö sujui, vaikka muutama maahanmuuttaja oli asunut vasta joitakin kuukausia Suomessa ja kielitaito ei vielä ollut kovin sujuvaa. Omat opiskelijani käyttäytyivät todella asiallisesti ja kannustaen ja olivat rohkeita ja avoimia uudelle kokemukselle! Eniten iloitsin tietenkin kaikkien opiskelijoiden iloisista ilmeistä (kuten kuvista näkyy) ja aidoista kulttuurien välisistä kontakteista, joita tunnin aikana syntyi. Tunti oli varmasti kaikille osapuolille mieleenpainuva kokemus. Itselläni lähti ainakin ideat sinkoilemaan päässä, miten tätä voisi jatkojalostaa... Ja taas löytyi mahtava kollega talon sisältä, kun vain uskalsi ottaa rohkeasti yhteyttä! Kiitos Marina!

Hyrian ruotsin opetusta Hesarissa!

Tällaista tänään valtakunnan mediassa. Lue Hyrian Kauppalankadun yksikön ruotsin opetuksesta ja ammattiopintojen keskeytyksien vähentymisestä tämän päivän Hesarista. Hyvä Satu, Anu ja Jari!

 

Hankehakemuksen laadintaa

Näin aurinkoisena kevätpäivänä olisi töiden jälkeen voinut olla ehkä muutakin tekemistä kuin koneella istumista, mutta silhen se ilta kuitenkin tänään meni. Oli nimittäin viimeiset hetket laatia hakemus Opelix - OSAAVA oppilaitos -hankeen "opetusmenetelmälliseen kokeiluun". Hankkeen tarkoituksena on tukea innovatiivisten opetus- ja ohjaustilanteisiin soveltuvien oppimisratkaisuiden ja luovien opetusmenetelmien löytämistä, kehittämistä ja jakamista. Eli juuri sellainen hanke, jonka puitteissa voisi mahdollisesti saada toteuttaa mielessä pyörineitä ideoita opetuksen kehittämiseksi ja saada siitä vielä palkkaa! No huh!

Sivustoni on poikinut jo uusia tuttavuuksia; suurin osa vielä toistaiseksi virtuaalisia, mutta nyt myös ensimmäinen ihan livenä. Tämän päivän hakemuksen laadimme nimittäin yhdessä alueen toisen ammatillisen oppilaitoksen, ruotsinopettajan kanssa! Siis juuri tätä toivoinkin saavuttavani sivujeni kautta; uusia verkostoja, asiantuntijuuden ja kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä! Opetus- ja kulttuuriministeriön OSAAVA-ohjelman tarkoitus onkin tukea juuri oppilaitosten verkostoyhteistyötä. Eli oikealla tiellä ollaan...

Mutta se, mitä opetusmenetelmällistä kokeilua mahdollisesti alamme ensi syksynä työstämään, jääköön vielä salaisuudeksi. Raportoidaan tästä aiheesta sitten enemmän, jos apuraha-anomus tärppää. Annetaan nyt kuitenkin sellainen vinkki, että aihe liittyy atto-ruotsiin, kinesteettisiin oppijoihin, ammatti- ja atto-aineiden integrointiin sekä TVT:n. Olipa varmasti suuri yllätys!;)

ITK 2014: Fronter-työpaja

Eilen vietimme kollegani Tuulan kanssa pitkän, mutta antoisan päivän Fronterin merkeissä Aulangolla ja illan Vanajanlinnassa Fronterin tarjoamilla kolmen ruokalajin illallisilla. Kyllä; luit oikein! Harvinaisia hemmotteluhetkiä tässä työssä. Kyseessä olivat ITK-päivät (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joihin osallistuin ensimmäistä kertaa, vaikka tapahtuma on järjestetty jo 25 kertaa kotikaupungissani.

Emme osallistuneet varsinaiseen konferenssiin, vaan keskiviikon maksuttomaan Fronter-työpajaan. Meillä on Hyriassa (vielä) tällä hetkellä käytössä kaksi oppimisalustaa; Moodle ja Fronter. Ja vain toinen pitäisi valita käyttöön lähitulevaisuudessa. Moodleen olen tosiaan tämän lukuvuoden aikana perehtynyt oikein todenteolla ja luonnut sinne oppituntikokonaisuuksia ja kokonaisen 1 opintoviikon kurssin. Mielestäni minulla alkaa olemaan Moodlen perusteet ja mahdollisuudet nyt aika hanskassa.

Yksi asia, mitä Moodlessa olen aina ihmetellyt, on sen hankala käytettävyys. Jokaisen aktiviteetin laittaminen tuntuu olevan kymmenien eri valintojen takana (englanninkielisiä rastitettavia laatikkoja, vetovalikkoja, tyhjiä kirjoituskenttiä...). Jos sen käyttö kuitenkin olisi vain opettajalle hieman hankalaa, niin ehkä pystyisin sen kanssa elämään, mutta hankaluuksia on myös opiskelijalla. Jotenkin sen käytettävyys ei vastaa tätä päivää.

No nyt sitten päätimme tutustua Fronteriin, jospa tekisimme seuraavat verkkokurssimme sinne. Suunnitteilla olevat kurssit ovat ammattikorkeakouluun valmentavia kielikursseja (Tuula tekee enkun, minä ruotsin), joita AMK:n tähtäävät opiskelijamme kipeästi tarvitsevat. Nämä kurssit tulevat olemaan täysin verkossa ilman kontaktiopetusta. Tähän haimme ideoita workshopista.

Ja myyntitiimi kyllä hoiti homman kotiin, nimittäin itse olen aivan innoissani ja ihmeissäni mm. Creaza-työkalun avulla tehtävistä tehtävätyypeistä. Vaikka mitä mahdollisuuksia kieltenopetukseen! Lisäksi älyttömän helppokäyttöinen tentti-työkalu oli iloinen yllätys Moodlen sillisalaatin jälkeen... Ja ehkä kuitenkin lopullinen sinetti päätökselleni oli erinomainen, ihmisläheinen asiakaspalvelu. Fronterin väki selvästi tekee ohjelmaa käyttäjilleen, ei itselleen ja haluavat kuulla käyttäjäkokemuksia ja auttaa opettajia ohjelman käytössä. Nyt ei puutu sitten enää muuta kuin aika kurssin tekemiseen. Intoa kyllä löytyisi, mutta alkaa olemaan lukkarin kaikki välit täynnä rästitöiden suorittajia, joiden olisi tarkoitus vielä tänä keväänä valmistua. Ajoissa ollaan liikenteessä ruotsin rästien suhteen...

Tosi mielenkiintoista olisi kuulla, mitä oppimisalustoja muilla on käytössä? Ja mitä tarjottavaa näillä on nimenomaan kieltenopetukseen? Käsittääkseni Fronteria ei ole monessa ammatillisessa koulussa vaan lähinnä peruskoulun ja lukion puolella? Vai miten on?

Vieraskynä: Samanaikaisopetuksen satoa

Hyvä ystäväni sivisti taannoin aloittelevaa bloggajaa eli allekirjoittanutta ja kertoi, että guest postit ovat nyt blogimaailmassa IN. Jaahas. No täytyyhän sitä tietenkin yrittää olla kehityksen kärkikahinoissa mukana, joten tässä sitä nyt tulee: Hyrian Hyvinkään, Kauppalankadun yksikön kuulumisia ruotsin opetuksesta. Ja tässä vielä linkki kirjoittajien upouuteen blogiin nimeltä Diggiloo. Sieltä löytyy kiinnostuneille vielä lisää tietoa kokeilusta.

Nyt on takana jakso samanaikaisopetusta. Toteutimme samanaikaisopetusta kahden luokan kanssa atto-ruotsissa. Erityisopettaja Sadulla oli kokemusta tästä jo aikaisemmin, mutta Anulle tämä oli ihan uusi kokemus. Opetus toteutettiin niin, että pääsääntöisesti olimme yhtenä ryhmänä, toisinaan jaoimme luokan kahtia.

Etukäteen olimme vähän huolissamme yhteisen suunnitteluajan löytämisestä, mutta aika näppärästi se kuitenkin lutviutui. Suunnittelu tehtiin tuntien päätyttyä ja sitä jatkettiin sähköpostin välityksellä illalla. Työnjako ei tuottanut ongelmia, molemmat laativat tehtäviä ja kokeita. Tunneilla opetettiin ja ohjeistettiin tehtäviin vuorotellen. Satu koki antoisaksi yhteissuunnittelun.

Anu koki hyvänä asiana sen, että opiskelijat saivat tunneilla tukea oikea-aikaisesti eikä vuoroaan tarvinnut odottaa. Onnistuimme eriyttämään tehtäviä, eivätkä kaikki tehneet kaikkea. Toisen ryhmän haasteena oli, että mukana oli kolme täysin ummikko-opiskelijaa. He eivät olleet opiskelleet ruotsia aikaisemmin. Ryhmät ovat varsin heterogeenisiä, opiskelijoiden taitotaso heittelee laidasta laitaan. Eriyttäminen ei ole aina kovin helppoa saati mahdollista.

Kurssin aikana tehtiin perinteisiä kirjallisia harjoituksia, ryhmätöitä, rastityöskentelyä ja tarjottiin mahdollisuus myös suullisen osaamisen näyttämiseen. Siihen tarttuikin muutama opiskelija! Toinen suullisista esityksistä toteutettiin luokan edessä PowerPointien tuella ja toinen videoitiin ja näytettiin sitten muille. Opiskelijoilla oli myös vaikutusmahdollisuus. He saivat valita kokeiden määrän ja heiltä pyydettiin palautetta suullisesti kesken kurssin ja kirjallisesti kurssin lopussa. Palaute oli pääosin positiivista ja rohkaisevaa.

Yhteisenä tavoitteena opiskelijoiden kanssa meillä oli: ruotsi nousuun! Vi har flytande svenska!

Satu Huuhtanen & Anu Piispala

Kieltenopettajien yhdistystoimintaa

Olen ollut jo useamman vuoden Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry:n hallituksessa jäsenenä. Vastuualueeksi on muodostunut yhdistyksen nettisivut sekä erilaisten mainosten tekeminen toiminnastamme. Alkujaan päädyin pestiin hieman vaivihkaa, niin kuin ilmeisesti aika useasti käy näissä yhdistyshommissa; ensin suostuin pitkin hampain varajäseneksi ja siitä sitten vielä pidemmin hampain varsinaiseksi jäseneksi. Olen kuitenkin pitänyt kovasti yhdistystoiminnasta, pitkälti siksi, että yhdistyksemme hallitus on niin mahtava ja homma toimii! Meillä on ollut aina loistotiimi ja työt ovat jakautuneet tasaisesti jokaiselle, eikä toiminta näin ole kuormittanut ketään liikaa. Erityisen näppärää on ollut, että työkaverini Tuula toimii tällä hetkellä toista kautta puheenjohtajana, joten koulutusten ja muiden aktiviteettien suunnittelu on ollut helppoa työn ohessa.

Ainoa harmillinen seikka viime vuosien aikana on ollut jäsenien passiivisuus yhdistystoimintaan. On ollut välillä tosi suuri työ houkutella jäsenistöä tapahtumiimme, vaikka suurinosa on täysin maksuttomia ja vielä usein tarjolla on kustantajan sponsoroima illallinen. Tämä on kieltämättä välillä hieman laskenut mielialoja hallituslaisissa. Nyt tosin täytyy sanoa, että viime aikoina toimintamme on taas virkistynyt selvästi. Olemme saaneet uudistettua järjestettävien tapahtumien suuntaviivoja ja uskon, että tällä konseptilla saamme paremmin jäsenistöä liikkeelle ja järjestettyä vielä laadukkaampia tilaisuuksia myös tulevaisuudessa.

Tänään olikin hieno esimerkki onnistuneesta tapahtumasta! Selvittyämme aamun pienistä sähläyksistä (mm. sähköavain ei avannut koulun ulko-ovea, keittiön sulakkeet olivat palaneet ja piti valmistella aamiainen osallistujille...) kaikki alkoi luistaa lopulta mallikkaasti ja tiimi toimi kuin junan vessa! Järjestimme nimittäin Hämeenlinnassa, hienosti remontoidussa, järvinäköaloin varustetussa Kirkonkulman koulussa puolen päivän veso-koulutuksen. Paikalla oli 25 kanta-hämäläistä kieltenopettajaa kuulemassa Hämeenkyrön yhteiskoulun ruotsin ja venäjän lehtori Taina Salosen koulutusta aiheesta "Sosiaalisen median ilmaiset sovellukset kieltenopetuksessa". Eli allekirjoittanutta erittäin paljon kiinnostava aihe. Minulla saattoi jopa olla sormeni pelissä kouluttajaa ja aihetta valitessa... Hienoa oli myös saada koulutuksen sponsoriksi Pohjola-Norden, joka myös esitteli toimintaansa. Kiitos aktiivisille kieltenopettajille, että jaksoitte uhrata aurinkoisen lauantaiaamupäivän työasioille! Ja luonnollisesti myös Tainalle ja Ullalle! Tällaisten koulutusten voimalla jaksaa taas ideoida uusia tapahtumia! :)

Atto-ruotsin ja ammattiaineiden integraatio teknisillä aloilla

Olen tässä pähkäillyt jo pitkään lähinnä teknisten alojen atto-ruotsin ja ammattiaineiden integrointia, johon nyt kovasti kannustetaan. Ongelmani on yksinkertainen: miten ruotsin opetuksen integrointi työsaleihin tulisi toteuttaa niin, että oppimistulokset olisivat paremmat kuin tämän hetkisessä opetuksessani? Sitä kai tällä kuitenkin haetaan, parempia oppimistuloksia, eikö?

Tämä integraatiohan voidaan ymmärtää monella eri tavalla: atto-aineiden suoritus topissa, attojen sisältö enemmän alakohtaiseksi, atot fyysisesti osastoilla, atto-opet ja ammatinopettajat yhteistyöhön jne. Yksi konkreettinen idea tuntuu juuri olevan opetuksen järjestäminen esim. rakennusalalle rakennusosastolla, jotenkin autenttisemmassa ympäristössä kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Oletan, että taustalla on ajatus siitä, että työsali on opiskelijalle motivoivempi ja kiinnostavampi ja näin myös oppimistulokset ja läpäisyprosentti paranisivat. Tosin olen myös kuullut, että tila voisi olla myös ihan tavallinen luokkahuone osastoilla. Siis häh? Miten tämä nyt sitten eroaisi Atto-osaston luokkahuoneista?! Muuten kuin, että atto-opettajat vaihtaisivat osastoa tai jopa kaupunkia joka välitunti ja kantaisivat selkä vääränä materiaalejaan pitkin kampusaluetta otsa hiessä... No thanks. 

Olen periaatteessa kiinnostunut ajatuksesta, että opetus tapahtuisi osastoilla, mutta asiaan liittyy tällä hetkellä enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia:

1. Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia, niin miten keskittyminen onnistuisi esim. autohallisssa, jossa oleskelu olisi huomattavasti vapaampaa kuin pulpetissa istuminen ja virikkeitä joka puolella...? Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. Niistä saisi oman postauksen. Todettakoon, että motivaatio-ongelmia löytyy yleisesti ja se heijastuu usein negatiivisesti oppitunnin kulkuun ja tehtävien tekoon. Tässä siis hieman alkuasetelmia...

2. Suullisen kielitaidon harjoittelu on muutenkin lievästi sanottuna haastavaa tämän kaltaisissa ryhmissä. Opiskelijathan eivät usein pidä tehtäviä minään kun ei tarvitse kirjoittaa mitään. Eli siis suullinen harjoitus = "voi jättää väliin, ei kunnon tehtävä". Näitä suullisia harjoituksiahan kuitenkin olisi nimenomaan tarkoitus tehdä autenttisemmissa ympäristöissä. Kyllä täytyy sanoa, että 20:n nuoren miehen ruotsin opetus, ohjeistus, valvominen, komentaminen, auttaminen, eriyttäminen, tukeminen ja arvioiminen autohallissa YKSIN saa hien pintaan ihan pelkkä ajatuskin...

3. Olisiko osastoilla apuna ammatinopettaja tai erityisopettaja atto-opettajan kaverina, jos olisi, niin mistä resurssi, kuka suunnittelee oppitunnit ja mikä olisi työnjako? Tähän liittyen tulee ensimmäisenä mieleeni, että epäilen suuresti kaikkien ammatinopettajien halukkuutta ruotsin kurssille opettajaksi. Siinä pitäisi kuitenkin jokunen ruotsin sana itsekkin osata.

4. Millä ajalla/ resurssilla opetus suunniteltaisiin? Jos ruotsin opetus esim. logistiikkaosastolle pidettäisiin autohallissa, vaatisi tämä atto-opettajalta ensin perusteellista perehdytystä paikkoihin, kalustoon ja ennenkaikkea opetuksen sisällön uutta pedagogista suunnittelua uudet tilat, mahdollisuudet ja mahdollinen työpari huomioonottaen. Jos vanhoille monisteille ei olisi enää käyttöä, niin pitäisi siis luoda ihan toisenlainen pedagogiikka, käytänteet ja materiaali. Millä ihmeen ajalla?

5. Tästä päästään heti tilakysymyksiin. Toimiiko kouluissane tilojen varausohjelmat eri rakennusten, osastojen ja yksikköjen välillä kunnolla ja luotettavasti? Jos ohjelmassa lukee, että tila on vapaa, se todellakin on vapaa, eikä joku ”Pertti”, joka on pitänyt jo 30 vuotta tuntinsa tässä luokassa joka maanantaiaamupäivä – eikä koskaan ole niitä mihinkään ilmoittanut - ole siellä? Entä varustelutaso? Voitko luottaa siihen, että koneet ja tykit toimivat, luokissa on kaiuttimet jne.?

6. Ovatko kaikkien osastojen ammatinopettajat edes kiinnostuneet tämänlaisesta yhteistyöstä (=atot valloittavat osastojen työsalit ja luokat)? Heti ensin tulee mieleen, että ainakin meidän koulussa yhteistyö voisi onnistua monilla naisvaltaisilla aloilla (marata, hius, sote, liti ym), mutta hieman epäilen kaikkien intoa tähän.

7. Jos ruotsin kielen taso on keskimäärin nuo 10 sanaa kurssin alkaessa, kielenopiskeluhan käytännössä tällaisilla ryhmillä on sanatasolla operointia (esim. autonosat, työkalut) ja perusasiakaspalvelutilanteiden lauseiden harjoittelua, puuttumatta suuremmin kieliopillisiin kysymyksiin. Mitä lisäarvoa opetukseen toisi esim. auto-osastolla tapahtuva autonosa-paperilappujen liimaaminen auton eri osiin ja sanojen opettelu hallissa näin? Olisivatko oppimistulokset näin parempia, kuin sanojen harjoittelu rauhallisessa luokkatilassa monipuolisesti erilaisia kirjallisia, suullisia ja kuunteluharjoitteita hyödyntäen? Jotenkin en jaksa uskoa, että olisi tuon vaivan väärti...

Voisiko siis työsaleissa tapahtuva, integroitu atto-ruotsin opetus oikeasti olla jotenkin laadukkaampaa opetusta kuin perinteisessä luokkatilassa tapahtuva, pedagogisesti monipuolinen opetus? Perinteissä luokassa pystyn ainakin jotenkin pitämään porukan "näpeissäni" ja varmistumaan, että jokainen osallistuu opiskeluun edes jollain tasolla. Onko jossain päin Suomea jotain toimivaa mallia tai hyviä kokemuksia nimenomaan näille teknisille (rakennus, auto, metalli) aloille? Todella mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja varsinkin onnistuneita kokeiluja, joista voisi ottaa mallia!

I rest my case. Mukavaa alkavaa työviikkoa!